Se on nyt kolmisen varttia vaille mangoa.
Jos ympäri tullaan ni muistetaan nelisen kappaletta kynttilöitä.
Ilman kynttilöitä mangokin on vartiton.
Onko vartti mangossa?
Mistä tulee minuutti ja mistä täältä pääsee Bostoniin?
En tahtoisi taas olla se, joka räpättää ja toivoo.
Toivoo ja toivoo..
Kolmisen varttia mangoa.
Ilman mangoa, mitä olisi varttikaan.
Siinä oli lyhyt runokatkelma kirjastani "Johannes Ystävä - Ystävä lähellä". Ennen kuin palataan arkeen, kysy itseltäsi: Olenko mango, vai haluanko odottaa kolmisen varttia ja pääsenkö sillä Bostoniin..
Kolmannella vartilla menossa,
-Johannes Ystävä
torstai 23. huhtikuuta 2009
Äänestyksen satoa
Hei vaan kaikki persikkasilmät ja rusinaraakut.
Blogissamme on ollut käynnissä kysely, jossa kysytään elämän tarkoitusta. Vastauksia on tähän mennessä tullut 5 (5) kappaletta. Yllättäen vaihtoehto "Auton pakoputki" ei ole saanut yhtään (0) ääntä. Olen järkyttynyt. Mielestäni auton pakoputki ansaitsee ääniä. Onhan se yhtä (1) hyvä vaihtoehto kuin muutkin. Eniten ääniä (2) on saanut kaksi (2) vaihtoehtoa: 42 (42) ja Ikävän karkoitus. Yhden (1) äänen (1) on saanut vaihtoehto Jäniksellä ratsastaminen.
On yksi (yksi) päivä vaikuttaa tulokseen ja täten olla vuorovaikutuksessa blogin kanssa. ÄÄNESTÄ JA VAIKUTA!
//HoviNarri
Blogissamme on ollut käynnissä kysely, jossa kysytään elämän tarkoitusta. Vastauksia on tähän mennessä tullut 5 (5) kappaletta. Yllättäen vaihtoehto "Auton pakoputki" ei ole saanut yhtään (0) ääntä. Olen järkyttynyt. Mielestäni auton pakoputki ansaitsee ääniä. Onhan se yhtä (1) hyvä vaihtoehto kuin muutkin. Eniten ääniä (2) on saanut kaksi (2) vaihtoehtoa: 42 (42) ja Ikävän karkoitus. Yhden (1) äänen (1) on saanut vaihtoehto Jäniksellä ratsastaminen.
On yksi (yksi) päivä vaikuttaa tulokseen ja täten olla vuorovaikutuksessa blogin kanssa. ÄÄNESTÄ JA VAIKUTA!
//HoviNarri
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
Ikäkriisi häämöttää
Vanhuus pelottaa. Seuraava vuosikymmen kun mittariin pärähtää, niin tuntee itsensä jo kulutetuksi. Kaikki alkaa kolmestakympistä. Silloin sitä miettii, onko vauvat lähellä, missä lähin marketti? Onko drive-in auki? Kestääkö maksa? Onko oluella merkitystä? Kansantalous, onko sitä vai tanssiiko kaikki lambadaa?
Sitten huuma onkin ohi ja odottaa neljäs kymmen. Siinä vaiheessa liikkukin päässä enää asuntolaina, selviänkö siitä. Entäs Maire, lohkeaakohan? Onko sitä jo liian vanha tanssimaan? Miltä se piltti maistuikaan? Onko kaarna puussa, vai puu kaarnassa?
Onneksi seuraavana on jo viidenkympinkriisi. Silloin saa ostaa auton ja vaihtaa naista. Enää mietityttää, että pelaako se Verneri enää. Voiko sillä tehdä muutakin, kun pissiä? Milloin on ruoka? Saako mopolla ajaa ilman kypärää.. Jos olisinkin mursu, niin saisinko turskaa?
Verneriä lambadan tahdissa hytkyttäen,
-Johannes
Sitten huuma onkin ohi ja odottaa neljäs kymmen. Siinä vaiheessa liikkukin päässä enää asuntolaina, selviänkö siitä. Entäs Maire, lohkeaakohan? Onko sitä jo liian vanha tanssimaan? Miltä se piltti maistuikaan? Onko kaarna puussa, vai puu kaarnassa?
Onneksi seuraavana on jo viidenkympinkriisi. Silloin saa ostaa auton ja vaihtaa naista. Enää mietityttää, että pelaako se Verneri enää. Voiko sillä tehdä muutakin, kun pissiä? Milloin on ruoka? Saako mopolla ajaa ilman kypärää.. Jos olisinkin mursu, niin saisinko turskaa?
Verneriä lambadan tahdissa hytkyttäen,
-Johannes
tiistai 21. huhtikuuta 2009
Pyörremyrskyn pyörteessä.
Tänään 21.4.2009 tapahtui kummia. Tallustellessani Kalevanraittia jouduin pyörremyrskyn keskukseen. Siellä oli hiljaista. Mitään ei kuulunut, vaikka tiesin, että autojen melusaasteen pitäisi kuulua kovana korvien syvimmissä onkaloissa.
Siinä sitten mietin, että mitä jäätelöä olen syönyt viimeeksi, ja vastaus oli: Mustikkajäätelöä.
Oli vuosi 1964 ja olin Teneriffalla. Lihava uimahousuihin pukeutunut italiaano käveli vastaani, ja alkoi kaupata jäätelöä. Olin hämmentynyt. Eihän hänellä ollut edes jäätelövaunua! Siinä sitten sujuvaa italiaa lurittelin, ja kysyin kuinka paljon yksi jäätelö maksaa. Italiaano vastasi, että vain kaksi markkaa sinulle. Yleensä yksi, mutta sinulle kaksi. Koska kyseessä oli tarjous, minun oli pakko tarttua siihen. Ja vielä markkoina sai ostaa, kyllä ulkomailla on ihanaa. Italiaano kaivoi jäätelön takataskustaan (aikamoiset uimahousut) ja annoin hänelle kaksi markkaa.
Lähdin kävelemään hotellille päin ja maistelin mustikkaista jäätelöä. Oi kuinka maukasta.
Sen jälkeen en ole jäätelöä syönyt, koska sen parempaa makukokemusta ei voi maailmassa olla.
Pyörremyrsky heitteli minua pitkin Keravan katuja, ja löysin itseni kotiovelta. Minulla ei ole tietoa siitä, miten olen kotiin päässyt, mutta siinä sitä maattiin kynnyksellä vodkapullo kädessä.
Mutta, se riittää minun päivästäni. Mitä sinulle kuuluu?
//HoviNarri
Siinä sitten mietin, että mitä jäätelöä olen syönyt viimeeksi, ja vastaus oli: Mustikkajäätelöä.
Oli vuosi 1964 ja olin Teneriffalla. Lihava uimahousuihin pukeutunut italiaano käveli vastaani, ja alkoi kaupata jäätelöä. Olin hämmentynyt. Eihän hänellä ollut edes jäätelövaunua! Siinä sitten sujuvaa italiaa lurittelin, ja kysyin kuinka paljon yksi jäätelö maksaa. Italiaano vastasi, että vain kaksi markkaa sinulle. Yleensä yksi, mutta sinulle kaksi. Koska kyseessä oli tarjous, minun oli pakko tarttua siihen. Ja vielä markkoina sai ostaa, kyllä ulkomailla on ihanaa. Italiaano kaivoi jäätelön takataskustaan (aikamoiset uimahousut) ja annoin hänelle kaksi markkaa.
Lähdin kävelemään hotellille päin ja maistelin mustikkaista jäätelöä. Oi kuinka maukasta.
Sen jälkeen en ole jäätelöä syönyt, koska sen parempaa makukokemusta ei voi maailmassa olla.
Pyörremyrsky heitteli minua pitkin Keravan katuja, ja löysin itseni kotiovelta. Minulla ei ole tietoa siitä, miten olen kotiin päässyt, mutta siinä sitä maattiin kynnyksellä vodkapullo kädessä.
Mutta, se riittää minun päivästäni. Mitä sinulle kuuluu?
//HoviNarri
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Naarasten luritusluikaus
Ikuinen pulma kaikille, mutta ajattelin antaa oman panokseni peliin. Tässä kaikille poikamiehille vinkkiä miten naarasta luritetaan. Kaikkein tärkeintähän on oikeat asenteet ja melko muhkeat lahkeet. Jos ajatellaan tilannetta, että kohtaus on väistämätön, on tärkeä, ettei panikoida ja ei puristeta pilliä liian kovasti. Kolme askelta vasempaan ja mokkakengät parketille. Hetken huuma ja neljä kiloa sokeria päällysiksi. Sitruunainen kuorrute lähtee raastinlaudalla.
Ja kyllähän kolmekin nakkia pakettiin mahtuu, eikä maatilalla villasukkia karsasteta.
Sokerinen lurittelija,
-Johannes
Ja kyllähän kolmekin nakkia pakettiin mahtuu, eikä maatilalla villasukkia karsasteta.
Sokerinen lurittelija,
-Johannes
sunnuntai 19. huhtikuuta 2009
Tuonelan tuolta puolen
Oletteko koskaan miettineet, mitä on kuoleman jälkeen? Viime torstaina perinteisellä solarium-ajallani päässäni vilisi tavallista syvempiä asioita. Ehkä tämä oli seurausta Veikkosen Maken edellisillan pöytäcurlingin viikkokisoista tai sitten aamuisesta marsipaanista.
Siinä rentoutuessa, aloin ajatella viimeistä pysäkkiä ja mitä sen takana mahtaa odottaa. Onko tuonelassakin pesukoneita? Jos taivaanportit ovat auki kaikille, voiko porttia käyttää kaukosäätimellä? Voiko manalassa bingota? Onko naistenhaku ainoa vaihtoehto? Tunteeko sitten enää nälkää, ja jos tuntee, mitä maksaa mahonkinen pirttipöytä?
Vaikka kuinka mietin, en saanut tulosta yhteenkään kysymykseen. Ehkä on paras lopetella. Ei muuta kun hyvää kevättä ja punkeroita porkkanoita!
Rajattomasti ruskettunut,
-Jonttu
perjantai 3. huhtikuuta 2009
Johannes-sedän tarinoita vol. 2
Heippis!
Olipa kerran Wallu, visvainen kiiski. Wallu oli erijännä kaveri. Wallu eleli rauhassa koralliriutalla, jossa hän toimi miinanraivaajana. Helppoa se ei ollut, mutta eihän isoisä väittänytkään sen olevan.
Eräänä päivänä Wallu visvaantui koko hommaan ja päätti jättää krooniset suolistotulehdukset taakseen ja suunnata kohti isompia atolleja. Matkalla Wallua vastaan tuli Santtu, saatanallinen salamanteri, joka väitti kivenkovaa, että Neptunus on punainen. Wallu suivaantuneena sanoi Santulle, että olet sinä eri kettu salamanteriksi ja jatkoi matkaa.
Eipä aikaakaan, kun vastaan tuli Kaija, kikkeliheviä kuunteleva karpaasi. Kaija aukoi Wallulle päätään, että eihän ilman adjektiiveja voi tehdä uskonpuhdistusta. Ja sitä paitsi, missä on ne pastilliväriset keräkaalit?
Wallu edelleen suivaantuneena jatkoi matkaansa, eikä antanut ulkoisten häiriötekijöiden vaikuttaa mielentilaansa. Ajatukset kuitenkin kalvivat Wallua sisältä. Näistä visvaantuneena Wallu otti ja poksahti, poks.
Elä ota Wallusta mallia, älä visvaannu!
-Johannes
Olipa kerran Wallu, visvainen kiiski. Wallu oli erijännä kaveri. Wallu eleli rauhassa koralliriutalla, jossa hän toimi miinanraivaajana. Helppoa se ei ollut, mutta eihän isoisä väittänytkään sen olevan.
Eräänä päivänä Wallu visvaantui koko hommaan ja päätti jättää krooniset suolistotulehdukset taakseen ja suunnata kohti isompia atolleja. Matkalla Wallua vastaan tuli Santtu, saatanallinen salamanteri, joka väitti kivenkovaa, että Neptunus on punainen. Wallu suivaantuneena sanoi Santulle, että olet sinä eri kettu salamanteriksi ja jatkoi matkaa.
Eipä aikaakaan, kun vastaan tuli Kaija, kikkeliheviä kuunteleva karpaasi. Kaija aukoi Wallulle päätään, että eihän ilman adjektiiveja voi tehdä uskonpuhdistusta. Ja sitä paitsi, missä on ne pastilliväriset keräkaalit?
Wallu edelleen suivaantuneena jatkoi matkaansa, eikä antanut ulkoisten häiriötekijöiden vaikuttaa mielentilaansa. Ajatukset kuitenkin kalvivat Wallua sisältä. Näistä visvaantuneena Wallu otti ja poksahti, poks.
Elä ota Wallusta mallia, älä visvaannu!
-Johannes
Kukon uhraus saksalaisittain
Hei,
kerron nyt kuinka kukko uhrataan avaruusolioille saksalaiseen tapaan. Tapa saattaa järkyttää joitakin lukijoita, mutta ottakaa nakki suuhun ja syökää se.
1) Hanki tölkki kukko-olutta
2) Laita se jääkaappiin nakkien kera
3) Laita vesi kiehumaan
4) Keitä kahvit
5) Juo kahvia
6) Laita uuni lämpenemään noin 344 asteeseen
7) Ota vesi pois kiehumasta
8) Laita nakit uuniin
9) Odota noin 5min ja laita nakit uuniin paketin kera. Anna nakkien olla siellä 2h
10) Hälytä palomiehet
11) Lähde talosta
12) Ohjaa palomiehet oikeaan kämppään
13) Odota kunnes liekit ovat sammutettu
14) Mene takaisin kotiin ja tilaa pizza
Kun seuraat tätä kaavaa tarkalleen, niin jääkaappisikin tuhoutuu palossa. Näin olet urhannut kukon.
//Hovinarri
kerron nyt kuinka kukko uhrataan avaruusolioille saksalaiseen tapaan. Tapa saattaa järkyttää joitakin lukijoita, mutta ottakaa nakki suuhun ja syökää se.
1) Hanki tölkki kukko-olutta
2) Laita se jääkaappiin nakkien kera
3) Laita vesi kiehumaan
4) Keitä kahvit
5) Juo kahvia
6) Laita uuni lämpenemään noin 344 asteeseen
7) Ota vesi pois kiehumasta
8) Laita nakit uuniin
9) Odota noin 5min ja laita nakit uuniin paketin kera. Anna nakkien olla siellä 2h
10) Hälytä palomiehet
11) Lähde talosta
12) Ohjaa palomiehet oikeaan kämppään
13) Odota kunnes liekit ovat sammutettu
14) Mene takaisin kotiin ja tilaa pizza
Kun seuraat tätä kaavaa tarkalleen, niin jääkaappisikin tuhoutuu palossa. Näin olet urhannut kukon.
//Hovinarri
Komero-Hanneksen hoito-ohje
Heipparallaa
Lukijamme ovat lähettäneet minulle satoja, ellei jopa kymmeniä kysymyksiä, että miten saan Komero-Hannekseni kukoistamaan.
Tässä lyhyt hoito-opas:
1. Muista aina, että Hannes pitää maksalaatikosta
2. Jos Hannes on komerossa, älä yritä esitellä sitä kavereillesi, Hannes turhautuu helposti ja saattaa piiloutua saunan lauteiden alle.
3. Muista tuulettaa Hannesta välillä! Vaikkakin Hannes ei pidä ulkoilmasta, kannattaa Hannesta ulkoiluttaa vaikka väkipakolla. Muuten Hanneksesta tulee tunkkainen ja tunkkainen Hannes ei ole kiva juttu!
4. Hannes ei sovi usb-porttiin!!
5. Hannes ei tule toimeen kaktuksien kanssa
6. Mikäli Hannes on leikkisällä tuulella, pidä sukat jalassa.
7. Viimeinen, mutta merkittävä ohje: Hannes saattaa villiintyä Kertuista. Jos ystävissäsi on Kerttu nimisiä henkilöitä, varoita heitä ja kehoita pitämään sukat jalassa.
Näillä eväillä kevääseen! Pitäkää omista Komero-Hanneksista hyvää huolta. Hannes kyllä palkitsee, jos pidät sitä hyvin.
Hanneksen hymy tarttuu komerostakin,
-Johannes
Lukijamme ovat lähettäneet minulle satoja, ellei jopa kymmeniä kysymyksiä, että miten saan Komero-Hannekseni kukoistamaan.
Tässä lyhyt hoito-opas:
1. Muista aina, että Hannes pitää maksalaatikosta
2. Jos Hannes on komerossa, älä yritä esitellä sitä kavereillesi, Hannes turhautuu helposti ja saattaa piiloutua saunan lauteiden alle.
3. Muista tuulettaa Hannesta välillä! Vaikkakin Hannes ei pidä ulkoilmasta, kannattaa Hannesta ulkoiluttaa vaikka väkipakolla. Muuten Hanneksesta tulee tunkkainen ja tunkkainen Hannes ei ole kiva juttu!
4. Hannes ei sovi usb-porttiin!!
5. Hannes ei tule toimeen kaktuksien kanssa
6. Mikäli Hannes on leikkisällä tuulella, pidä sukat jalassa.
7. Viimeinen, mutta merkittävä ohje: Hannes saattaa villiintyä Kertuista. Jos ystävissäsi on Kerttu nimisiä henkilöitä, varoita heitä ja kehoita pitämään sukat jalassa.
Näillä eväillä kevääseen! Pitäkää omista Komero-Hanneksista hyvää huolta. Hannes kyllä palkitsee, jos pidät sitä hyvin.
Hanneksen hymy tarttuu komerostakin,
-Johannes
Keikkaraportti
Viime keskiviikkona aloitin aamun aivan normaalisti nallepuurolla ja tujauksella tabascoa. Ilmassa oli kuitenkin tavallista sukkamehua rajumpaa odotusta. Illalla olisi tiedossa yksityiskeikka Mäkelän Ramin keikkaladossa. Olin odottanut hetkeä kuin kuuta nousevaa!
Työpäivä mateli hitaanlaisesti, mutta odotus lopulta palkittiin. Suihkautin esanssia kainaloihin ja kananmunaa hiuksiin, menestys olisi taattu!
Esiintyjäksi Rami oli hommannut Keravalla erittäin kuuluisan, ulkomaillakin nimeltä mainitun, latojen kunkun - Urmas Kostiaisen ja Syöttövasikat. Olin kuullut Urmaksen kiljuntaa muutamana kesäiltana aikaisemmin, joten tiesin jollain tapaa mitä odottaa. Se oli kyllä sitä aikaa, kun Urmas kiersi vielä aikaisemman poppoonsa, Maaningan Tunkkien, kanssa.
Pakko on myöntää, että jo heti avausraita teki minuun syvän vaikutuksen. Kolmen markan massikan bassoraita kun lähti soimaan niin unohtui työmurheet, asuntovelat ja pahoinpitelysyytteet. Urmas jodlasi korvia kutittelevasti ja hekumaa kesti kyllä niin kauan ku pää oli sakeassa sumussa.
Pakko on suositella kaikille, jos on mahdollisuus päästä katsomaan tätä planeettamme ehkä voitaisiin sanoa ehkä jopa lähestulkoon mukiinmenevintä lavatähteä, niin älkää jättäkö tilaisuutta käyttämättä.
Kolmen markan massikan bassoraitaa hyräillen:
-Johannes
Työpäivä mateli hitaanlaisesti, mutta odotus lopulta palkittiin. Suihkautin esanssia kainaloihin ja kananmunaa hiuksiin, menestys olisi taattu!
Esiintyjäksi Rami oli hommannut Keravalla erittäin kuuluisan, ulkomaillakin nimeltä mainitun, latojen kunkun - Urmas Kostiaisen ja Syöttövasikat. Olin kuullut Urmaksen kiljuntaa muutamana kesäiltana aikaisemmin, joten tiesin jollain tapaa mitä odottaa. Se oli kyllä sitä aikaa, kun Urmas kiersi vielä aikaisemman poppoonsa, Maaningan Tunkkien, kanssa.
Pakko on myöntää, että jo heti avausraita teki minuun syvän vaikutuksen. Kolmen markan massikan bassoraita kun lähti soimaan niin unohtui työmurheet, asuntovelat ja pahoinpitelysyytteet. Urmas jodlasi korvia kutittelevasti ja hekumaa kesti kyllä niin kauan ku pää oli sakeassa sumussa.
Pakko on suositella kaikille, jos on mahdollisuus päästä katsomaan tätä planeettamme ehkä voitaisiin sanoa ehkä jopa lähestulkoon mukiinmenevintä lavatähteä, niin älkää jättäkö tilaisuutta käyttämättä.
Kolmen markan massikan bassoraitaa hyräillen:
-Johannes
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
