Hannes lukitsi minut kellariin viime keskiviikkona. Tai ainakin luulen niin, menetin täysin ajantajun. Olemmehan vielä tässä ajassa? Vai vaihtuiko aikavyöhyke? Kesäaikaa vai talviaikaa? Minulla on vielä talvirenkaat mopossa, vaikuttaakohan se asiaan. No kuitenkin, ei ole helppoa enää pysyä ajassa kun viettänyt aikaa komerossa.
Mietiskelin siellä itse asiassa vanhoja sanontoja. Muistin nämä vanhat sanonnat.
”Ken peiliin katsoo niin kuin petaa”,
”Ei kahta ilman rumaa peilikuvaa” ja tietysti
”Hyvä peilikuva on puoliksi tehty”.
Eihän noissa sanonnoissa ole mitään järkeä, ennen kuin tajusin, että mitä jos peilit valehtelevat? Jos peilit ovat liittoutuneet toisiensa kanssa ja ne kaikki valehtelevat meille päin naamaa! Onko se reilua? Vai reissumiestä? Ennen kinkkua pitää laittaa juusto. Miettikääpä asiaa vähän päissänne, alkaa totuus kuulostaa yhä uskottavammalta! Peilien salaliitot on varmasti jatkuneet läpi aikakausien, jopa komeroaikojen yli. Sanoisin, että kaikki on alkanut jo kauan ennen kolmatta komerokautta! Peilit ovat kehittäneet taitojaan pikkuhiljaa ja nykyisin ne ovat jo niin hyviä valehtelijoita, että uskovat itsekin peilikuvan kertovan totuuden. Mutta kukaan ei muistanut oikoa noita vanhoja sanontoja joissa on se totuuden siemen. Totuuden siemen täytyy muuten olla ruis, ruis on kaiken rehdein siemenistä. Ainakin auringonkukansiemenet ei vaikuta pelaavan rehellistä peliä – ainakaan markkinoilla. ”Hyvä peilikuva on puoliksi tehty”, eli peilikuvat ovat tehtyjä!!
Miettikää, ette varmasti enää sulata peilien vilunkipeliä! Nyt kaikki yhdessä asiaa oikomaan. Tusseja saa kaupasta.
-Johannes
sunnuntai 17. helmikuuta 2013
lauantai 16. helmikuuta 2013
Sonni
Hoi vaan hoppupeput!
Tuossa katselin vanhaa valokuvakirjaa vuodelta -79 ja löysin itsestäni kuvan sonnin kanssa. Tästä kuuluisasta sonnista ja sen energiasta on myös meidän kaikkien idoli Viikinki laulanut. Tämä sonni oli minulle todella rakas. Syötin sitä joka aamu ja ilta. Joskus jopa ratsastin sillä.
Kun palaa tähän kappaleeseen, niin ei voi kuin ihmetellä, että miksei tämä Sonnienergiaa- kappale noussut maailmalle hitiksi. Tässä ote lyriikoista:
"Lämmin kesä verotti mun vermet rusinaksi
Sonniskidi sakki kasvanut on tusinaksi
On kai aika vetäytyä takavasemmalle
Elvistellen kesän jälkeen kotinavetalle"
Kun kappaleessa lauletaan sonnista ja Elviksestä, ei voi kuin ihmetellä tätä neroa ja kuinka nämä sanat ovat syntyneet. No, minä kyllä tiedän, mutta jätetään se tarina kertomatta nyt tässä.
Nykyään sonni on siirtynyt Euraan omaan yksiöönsä asumaan. En ole nähnyt häntä pitkään aikaan.
Hän tykkää asua pakkasessa.
Tuossa katselin vanhaa valokuvakirjaa vuodelta -79 ja löysin itsestäni kuvan sonnin kanssa. Tästä kuuluisasta sonnista ja sen energiasta on myös meidän kaikkien idoli Viikinki laulanut. Tämä sonni oli minulle todella rakas. Syötin sitä joka aamu ja ilta. Joskus jopa ratsastin sillä.
Kun palaa tähän kappaleeseen, niin ei voi kuin ihmetellä, että miksei tämä Sonnienergiaa- kappale noussut maailmalle hitiksi. Tässä ote lyriikoista:
"Lämmin kesä verotti mun vermet rusinaksi
Sonniskidi sakki kasvanut on tusinaksi
On kai aika vetäytyä takavasemmalle
Elvistellen kesän jälkeen kotinavetalle"
Kun kappaleessa lauletaan sonnista ja Elviksestä, ei voi kuin ihmetellä tätä neroa ja kuinka nämä sanat ovat syntyneet. No, minä kyllä tiedän, mutta jätetään se tarina kertomatta nyt tässä.
Nykyään sonni on siirtynyt Euraan omaan yksiöönsä asumaan. En ole nähnyt häntä pitkään aikaan.
Hän tykkää asua pakkasessa.
perjantai 15. helmikuuta 2013
Jälkiä hangessa!
Huh! Nyt on pitänyt kiirettä. Olen tässä työnhaun lisäksi tutkinut mysteerisiä jälkiä kellarin ikkunan alla. Hetkeksi jo pelästyin, että joku on alkanut vakoilemaan, miten maailmankuulut Johanneksen Kassipullat syntyvät. Toivon vakaasti, että siitä ei kuitenkaan ole kyse vaan reseptini pysyisi edelleen salassa. Omalaatuinen maku syntyy rakkaudella.
No kuitenkin, viime keskantaina vai olikos se tiisviikkona näin pihalla oudot jäljet. Periaatteessa oli normaalit miehen jäljet, tai sitten naisen joka käyttää koon 51 kontion saappaita. Ehkä niitäkin valmistetaan punaisina. Naiset käyttää punaisia saappaita. Mutta jälkien välissä meni sellainen ohut raahausjälki. Eli pitkän viivan molemmilla puolilla oli kengänjälkiä. Jotakuinkin näin:
[-][-][-]
_____
[-][-][-]
No ymmärrätte kuitenkin mitä tarkoitan. Aluksi ajattelin että on kyse mopolla ajavasta hömötiaisesta, mutta luontoiltaan soitettuani Pirkka-Pekka totesi sen olevan mahdotonta. Hömötiaiset kuulemma ajavat mönkijällä. No seuraava vaihtoehto oli tietenkin telaketjulla etenevä mammutti. Mammutitkin ovat kuolleet sukupuuttoon, ja ne eivät kuulemma käytä kontioita. Että ei edistynyt ollenkaan!
Asia ratkesi kuitenkin luonnostaan kun näin Hanneksen komerossa pinkit kontiot kokoa 51! Sitten ymmärsin koko jutun. Hannes on viuhahtanut talon ympäri. Hanneshan on melko hyvin varusteltu! Sillä on AEG:n pesukone ja kuivausrumpu ilman kuivausta. Ilmanko Hannes on lauleskellut aina kerhosta tullessaan ”se oli viuhahdus….”, ajattelin sen kuuluvan myöhäiseen murrosikään.
Rauhallisin mielin voi jatkaa dippailua! Dipdip!
-Johannes
No kuitenkin, viime keskantaina vai olikos se tiisviikkona näin pihalla oudot jäljet. Periaatteessa oli normaalit miehen jäljet, tai sitten naisen joka käyttää koon 51 kontion saappaita. Ehkä niitäkin valmistetaan punaisina. Naiset käyttää punaisia saappaita. Mutta jälkien välissä meni sellainen ohut raahausjälki. Eli pitkän viivan molemmilla puolilla oli kengänjälkiä. Jotakuinkin näin:
[-][-][-]
_____
[-][-][-]
No ymmärrätte kuitenkin mitä tarkoitan. Aluksi ajattelin että on kyse mopolla ajavasta hömötiaisesta, mutta luontoiltaan soitettuani Pirkka-Pekka totesi sen olevan mahdotonta. Hömötiaiset kuulemma ajavat mönkijällä. No seuraava vaihtoehto oli tietenkin telaketjulla etenevä mammutti. Mammutitkin ovat kuolleet sukupuuttoon, ja ne eivät kuulemma käytä kontioita. Että ei edistynyt ollenkaan!
Asia ratkesi kuitenkin luonnostaan kun näin Hanneksen komerossa pinkit kontiot kokoa 51! Sitten ymmärsin koko jutun. Hannes on viuhahtanut talon ympäri. Hanneshan on melko hyvin varusteltu! Sillä on AEG:n pesukone ja kuivausrumpu ilman kuivausta. Ilmanko Hannes on lauleskellut aina kerhosta tullessaan ”se oli viuhahdus….”, ajattelin sen kuuluvan myöhäiseen murrosikään.
Rauhallisin mielin voi jatkaa dippailua! Dipdip!
-Johannes
Hanneksen tarina
Hei vaan vatupassit ja pallopäät!
Olemme saaneet fanipostia liittyen Hannekseen. Hänen tarinansa on todella erikoinen, ja ihmiset haluavat tietää lisää tästä porkkana-addiktista.
Noin 23vuotta sitten Hannes asui Israelissa. Hän työskenteli siellä betonimyllynä. Myllärinä hän luuli pääsevänsä leipomaan pullaa, mutta muuriahan Hannes joutui valamaan.
Hän tutustui Israelissa ollessaan paikalliseen pörssimoguliin Krent Eileen. Krent Eile oli piinkova ammattilainen; hän osti ja myi osakkeita samalla tahdilla kuin lammas syö nakkeja. Hanneks ajatteli, että nyt on aika iskeä. Hän meni Eilen puheille, ja kysyi josko häntä kiinnostaisi muuttaa Suomeen ja Keravalle.
13 vuotta Krent Eile harkitsi Hanneksen tarjousta, ja päätti salamannopeasti hyväksyä sen. Hanneks ja Hra. Krent keskustelivat bisneksistä, ja miettivät minkälaisen yrityksen perustaisivat. Lopulta Hanneksen komerossa syttyi lamppu (tästä tulee muistaakseni Hanneksen lempinimi - Komero-Hannes).
Hannes ehdotti, että Krent Eile alkaa myymään Hannesta Suomessa. Mikä markkinarako. Ei muutakuin takomaan! Reetuhan tätä jo ehdotti meille Johanneksen kanssa vuonna 1991, kun Syksyn sävel- kilpailu oli käynnissä.
Krent Eile ja Hannes perustivat siis yrityksen, ja näin Hanneksen ja Krentin bisnes oli auki: Hannespörssi!
Hannespörssillä ei mene nykyään kovin hyvin, koska Hanneksen addiktio on pahentunut. Krent ei pidä siitä, että Hanneksen kaikki aika menee porkkanoiden metsästykseen Gommin kanssa.
//HoviNarri
Olemme saaneet fanipostia liittyen Hannekseen. Hänen tarinansa on todella erikoinen, ja ihmiset haluavat tietää lisää tästä porkkana-addiktista.
Noin 23vuotta sitten Hannes asui Israelissa. Hän työskenteli siellä betonimyllynä. Myllärinä hän luuli pääsevänsä leipomaan pullaa, mutta muuriahan Hannes joutui valamaan.
Hän tutustui Israelissa ollessaan paikalliseen pörssimoguliin Krent Eileen. Krent Eile oli piinkova ammattilainen; hän osti ja myi osakkeita samalla tahdilla kuin lammas syö nakkeja. Hanneks ajatteli, että nyt on aika iskeä. Hän meni Eilen puheille, ja kysyi josko häntä kiinnostaisi muuttaa Suomeen ja Keravalle.
13 vuotta Krent Eile harkitsi Hanneksen tarjousta, ja päätti salamannopeasti hyväksyä sen. Hanneks ja Hra. Krent keskustelivat bisneksistä, ja miettivät minkälaisen yrityksen perustaisivat. Lopulta Hanneksen komerossa syttyi lamppu (tästä tulee muistaakseni Hanneksen lempinimi - Komero-Hannes).
Hannes ehdotti, että Krent Eile alkaa myymään Hannesta Suomessa. Mikä markkinarako. Ei muutakuin takomaan! Reetuhan tätä jo ehdotti meille Johanneksen kanssa vuonna 1991, kun Syksyn sävel- kilpailu oli käynnissä.
Krent Eile ja Hannes perustivat siis yrityksen, ja näin Hanneksen ja Krentin bisnes oli auki: Hannespörssi!
Hannespörssillä ei mene nykyään kovin hyvin, koska Hanneksen addiktio on pahentunut. Krent ei pidä siitä, että Hanneksen kaikki aika menee porkkanoiden metsästykseen Gommin kanssa.
//HoviNarri
torstai 14. helmikuuta 2013
Arvoisa puhemies
Tässä torstai-iltapäivän ratoksi pidimme Johanneksen kanssa perinteisen ystävänpäivän. Katsoimme eduskunnan kyselytuntia. Siitä tulikin mieleen, että me emme ole pitäneet omaa kyselytuntia hetkeen. Päätimme siis järjestää sellaisen.
Hallituksessa istuu Johannes, puhemiehenä toimii Hannes. Minä olen oppositiossa yhdessä marsujeni kanssa.
Tässä kysymyksiä, joihin halusin hallitukselta vastauksia:
1) Onko marsujen työhyvinvointi samalla tasolla kuin kolibrien?
2) Kuinka paljon on 4-1,4
3) Onko tapaturmilla turmia?
4) Miten heinäsirkka syö?
5) Osaako arvoisa puhemies latinaa?
Meidän istunto kesti vain kuusi minuuttia, koska Hanneksen piti lähteä hiihtoretkelle. En saanut vastauksia kysymyksiini, ja aionkin seuraavaan istuntoon kehitellä epäluottamuslauseen.
MEIDÄN ON TARTUTTAVA NÄIHIN KYSYMYKSIIN, JA VAIHDETTAVA KUNINGAS!
Hallituksessa istuu Johannes, puhemiehenä toimii Hannes. Minä olen oppositiossa yhdessä marsujeni kanssa.
Tässä kysymyksiä, joihin halusin hallitukselta vastauksia:
1) Onko marsujen työhyvinvointi samalla tasolla kuin kolibrien?
2) Kuinka paljon on 4-1,4
3) Onko tapaturmilla turmia?
4) Miten heinäsirkka syö?
5) Osaako arvoisa puhemies latinaa?
Meidän istunto kesti vain kuusi minuuttia, koska Hanneksen piti lähteä hiihtoretkelle. En saanut vastauksia kysymyksiini, ja aionkin seuraavaan istuntoon kehitellä epäluottamuslauseen.
MEIDÄN ON TARTUTTAVA NÄIHIN KYSYMYKSIIN, JA VAIHDETTAVA KUNINGAS!
tiistai 5. helmikuuta 2013
Mitä sähkö on?
Olen tässä miettinyt kovasti fysiikkaa. Tällä kertaa en omaani vaan ihan luonnontiedettä. Tämä koko mietintä alkoi kun laitoin kellarissa oksasilppurin pistorasiaan ja aloin päristämään. Ai miksikö oksasahalla kellarissa... no, jauhelihaa pakkaseen. Mutta itse asiaan, siinä päristellessä isomman reisiluun kohdalla alkoi kellarin valot vilkkumaan. Hetken mietin jo, että nyt tulee inkarnaatio Pullin Matista, joka valot vilkkuen tulee minulle näyttäytymään kellariin. Näyttäisi valokuva-albumista muistoja jenkka-ajoilta ja posliinikokoelmista. Siitä ei tällä kertaa kuitenkaan ollut kyse vaan ilmeisesti oksasilppurin sähkössä oli möykkyjä.
Olen tullut siihen johtopäätökseen, että pistorasiasta tulee lihapullan kaltaisia möykkyjä (tieteellisempi nimi voisi olla vaikka Jalmari). Olenkin nyt yrittänyt laittaa lautasen pistorasian alle, mutta ei ole pullia tullut. Jalmarit kateissa.
Eli, jos sähkö ei koostu lihapullista, eikä Jalmareista, niin mitä se on? Teboililla Raili aina sanoi, että sähkö on sinistä ja siitä saa säpsyt. Mutta mikä osa Sinistä sitä sähköä tuottaa? Ja sattuuko Siniin? Ja jos Tuuli voi tehdä sähköä, niin miten Tuuli mahtuu pistorasiasta?
Olen kyllä aivan hämmentynyt. Voisi olla aika ottaa napsaus ananasmehua ja pari bongotuntia. Bumbum!
-Johannes
Olen tullut siihen johtopäätökseen, että pistorasiasta tulee lihapullan kaltaisia möykkyjä (tieteellisempi nimi voisi olla vaikka Jalmari). Olenkin nyt yrittänyt laittaa lautasen pistorasian alle, mutta ei ole pullia tullut. Jalmarit kateissa.
Eli, jos sähkö ei koostu lihapullista, eikä Jalmareista, niin mitä se on? Teboililla Raili aina sanoi, että sähkö on sinistä ja siitä saa säpsyt. Mutta mikä osa Sinistä sitä sähköä tuottaa? Ja sattuuko Siniin? Ja jos Tuuli voi tehdä sähköä, niin miten Tuuli mahtuu pistorasiasta?
Olen kyllä aivan hämmentynyt. Voisi olla aika ottaa napsaus ananasmehua ja pari bongotuntia. Bumbum!
-Johannes
lauantai 2. helmikuuta 2013
Urughai!
Pitkän vaelluksen jälkeen sain Komero-Hanneksen kiinni. Hän oli tallustellut Keravan Sosiaali- ja terveystoimen ovelle. Pakkasin Hanneksen reppuun ja lähdin Johanneksen luokse.
Kotona sain selville, että Hannes oli alkanut käyttämään aineita, ilmankos olemme olleet aineitta viimeiset päivät. Nyt yritämme taistella Hanneksen addiktion pois.
Porkkana - kamalin kaikista.
//HoviNarri
Pitkän vaelluksen jälkeen sain Komero-Hanneksen kiinni. Hän oli tallustellut Keravan Sosiaali- ja terveystoimen ovelle. Pakkasin Hanneksen reppuun ja lähdin Johanneksen luokse.
Kotona sain selville, että Hannes oli alkanut käyttämään aineita, ilmankos olemme olleet aineitta viimeiset päivät. Nyt yritämme taistella Hanneksen addiktion pois.
Porkkana - kamalin kaikista.
//HoviNarri
Nassikan satu!
Olipa kerran viileä nauris nimeltä Nassikka. Tämä pikkuruinen peltokaali oli aina halunnut päästä isona Amerikkaan - tähdeksi Haliwuudiin. Haliwuudissa halilla oli voimaa.
Nassikka oli aivan villin innokas työstään peltohiirien pelättinä. Eräänä päivänä vastaan tuli hiiren sijasta savenvalaja nimeltä Iso-Raimo Lonkeropää. Iso-Raimolla oli paljon rahaa, savenvalajilla aina on. Ja Iso-Raimolla on myös hyvä sydän. Kolesteroolitkin kunnossa. Painoindeksi normaali. Mieleltään viriili ja edelleen sinkku. Iso-Raimo päätti auttaa Nassikkaa ja antoi tälle rahaa lentolippuihin.
Nassikka oli pakahtua onnesta. Iso-Raimo oli niin kiltti ja kultainen. Samantien Nassikka kiiti onnikalla lentoasemalle ja osti lentoliput Adrianmeren kautta Haliwuudiin. Työnväenluokassa tietenkin. Edes kommunistit ei voisi estää enää häntä.
Mutta voihan ruusujen sota sentään. Perillä Nassikkaa vastassa oli paha erotuomari. Erotuomari ei päästänyt Nassikkaa tullia pidemmälle vaan puhalsi pilliin viheliäästi.
Nassikka yritti vakuuttaa erotuomarin, että sääntökirjat osataan ja kattojärjestöön uskotaan, mutta tilanne näytti toivottomalta. Synkimmällä hetkellä Nassikka muisti oman arkistonsa Cobacabanan tirkistelymuistokuvista ja utuisen muiston erotuomasista borat-bikineissä. Tilanne muuttui salamanräpäyksessä, eli silmänopeudella, päälaelleen. Erotuomari puhalsi pelin poikki - Nassikka pääsi Haliwuudiin.
Nassikka eli onnellisena halikylläisenä koko elämäsä loppuun. Erotuomari joutui jäähylle ja menetti asemansa nisäkkäänä. Savenvalaja Iso-Raimo jatkoi hyväntekeväisyyttä ja rahoitti antiloopin kuumatkan.
Sen pituinen se.
-Jystävä
Nassikka oli aivan villin innokas työstään peltohiirien pelättinä. Eräänä päivänä vastaan tuli hiiren sijasta savenvalaja nimeltä Iso-Raimo Lonkeropää. Iso-Raimolla oli paljon rahaa, savenvalajilla aina on. Ja Iso-Raimolla on myös hyvä sydän. Kolesteroolitkin kunnossa. Painoindeksi normaali. Mieleltään viriili ja edelleen sinkku. Iso-Raimo päätti auttaa Nassikkaa ja antoi tälle rahaa lentolippuihin.
Nassikka oli pakahtua onnesta. Iso-Raimo oli niin kiltti ja kultainen. Samantien Nassikka kiiti onnikalla lentoasemalle ja osti lentoliput Adrianmeren kautta Haliwuudiin. Työnväenluokassa tietenkin. Edes kommunistit ei voisi estää enää häntä.
Mutta voihan ruusujen sota sentään. Perillä Nassikkaa vastassa oli paha erotuomari. Erotuomari ei päästänyt Nassikkaa tullia pidemmälle vaan puhalsi pilliin viheliäästi.
Nassikka yritti vakuuttaa erotuomarin, että sääntökirjat osataan ja kattojärjestöön uskotaan, mutta tilanne näytti toivottomalta. Synkimmällä hetkellä Nassikka muisti oman arkistonsa Cobacabanan tirkistelymuistokuvista ja utuisen muiston erotuomasista borat-bikineissä. Tilanne muuttui salamanräpäyksessä, eli silmänopeudella, päälaelleen. Erotuomari puhalsi pelin poikki - Nassikka pääsi Haliwuudiin.
Nassikka eli onnellisena halikylläisenä koko elämäsä loppuun. Erotuomari joutui jäähylle ja menetti asemansa nisäkkäänä. Savenvalaja Iso-Raimo jatkoi hyväntekeväisyyttä ja rahoitti antiloopin kuumatkan.
Sen pituinen se.
-Jystävä
perjantai 1. helmikuuta 2013
Laiturilla liplattaa - pakkasessa kolahtaa
Heipä hei vaan kaikki lumitöiden ystävät!
Nyt on ollut melkoinen ajanjakso takana. Olen ollut pitkällä retriitillä kaukana poissa. Eli siis Tikkurilassa. Tavoitteeni tällä meditoimisen jaksolla oli saada yhteys luontoon ja löytää ananasmehun oikea maku.
No ananasmehun maku jäi edelleen mysteeriksi, mutta tänä aikana kirjoitin runon. Mielestäni runo kuvaa hyvin ihmisen asemaa maailmassa ja korkkiruuvia. Tässä runossa on ehkä vivahde uutta tyylisuuntaa, se ei enää ole niin suoraviivainen ja eleganssi. Ehkä ennemminkin vinoviivainen ja elefantti.
Banaanilaatikot laiturilla
Varpaat vettä kurkottaa
Liplatus hetkeksi taukoaa
Sieltähän Norppa kurkistaa
Onko verkot vesillä?
Minkä sitä luonnolleen mahtaa
Vaiko silakat pakkasessa?
Ponttooni-Tami rannalta vahtaa.
Norppa päätään kohottaa
Sanan ilmoille kajauttaa
”Lohkolämmitin!”
Runo kuvastaa ihmisen yhteyttä luontoon ja uhanalaisten eläinten ahdistusta. Olen miettinyt, että uhanalaiset eläimet varmasti ovat stressaantuneita ja heidän kuuluisi saada jonkinlaista sosiaalitukea tai edes merkkareita. Banaanilaatikot kuvaa riistokapitalismia ja niiden halua olla tekemättä mitään. Toinen banaanilaatikoista on persoonaltaan ihan ok, mutta toinen on erittäin ääriliikemyönteinen.
Myös kustantajani on soitellut aktiivisesti koko vuorotteluvapaani ajan, että mitenkäs se uusi runokirja. Edellistä myytiin niin paljon, että painokset eivät riittäneet alkuunkaan. Olen koko ajan vastannut hänelle rehellisesti, että se tulee sitten kun on peili suorassa. Vinolla peilillä ei tule kuin vääristyneitä nahkiaisia.
Että pysykää housuissanne – paitsi saunassa. Tai iglussa. Iglussa saa olla hameessa. Sekin oli runo, saattaa päätyä tähän uuteen kirjaankin. Tauko on näköjään tehnyt hyvää!
On mukava olla takaisin Keravalla, elämä hymyilee! Hymyillään yhdessä takaisin, vai mitä rekkamiehet!
-Johandeeros Ystäveeros
Nyt on ollut melkoinen ajanjakso takana. Olen ollut pitkällä retriitillä kaukana poissa. Eli siis Tikkurilassa. Tavoitteeni tällä meditoimisen jaksolla oli saada yhteys luontoon ja löytää ananasmehun oikea maku.
No ananasmehun maku jäi edelleen mysteeriksi, mutta tänä aikana kirjoitin runon. Mielestäni runo kuvaa hyvin ihmisen asemaa maailmassa ja korkkiruuvia. Tässä runossa on ehkä vivahde uutta tyylisuuntaa, se ei enää ole niin suoraviivainen ja eleganssi. Ehkä ennemminkin vinoviivainen ja elefantti.
Banaanilaatikot laiturilla
Varpaat vettä kurkottaa
Liplatus hetkeksi taukoaa
Sieltähän Norppa kurkistaa
Onko verkot vesillä?
Minkä sitä luonnolleen mahtaa
Vaiko silakat pakkasessa?
Ponttooni-Tami rannalta vahtaa.
Norppa päätään kohottaa
Sanan ilmoille kajauttaa
”Lohkolämmitin!”
Runo kuvastaa ihmisen yhteyttä luontoon ja uhanalaisten eläinten ahdistusta. Olen miettinyt, että uhanalaiset eläimet varmasti ovat stressaantuneita ja heidän kuuluisi saada jonkinlaista sosiaalitukea tai edes merkkareita. Banaanilaatikot kuvaa riistokapitalismia ja niiden halua olla tekemättä mitään. Toinen banaanilaatikoista on persoonaltaan ihan ok, mutta toinen on erittäin ääriliikemyönteinen.
Myös kustantajani on soitellut aktiivisesti koko vuorotteluvapaani ajan, että mitenkäs se uusi runokirja. Edellistä myytiin niin paljon, että painokset eivät riittäneet alkuunkaan. Olen koko ajan vastannut hänelle rehellisesti, että se tulee sitten kun on peili suorassa. Vinolla peilillä ei tule kuin vääristyneitä nahkiaisia.
Että pysykää housuissanne – paitsi saunassa. Tai iglussa. Iglussa saa olla hameessa. Sekin oli runo, saattaa päätyä tähän uuteen kirjaankin. Tauko on näköjään tehnyt hyvää!
On mukava olla takaisin Keravalla, elämä hymyilee! Hymyillään yhdessä takaisin, vai mitä rekkamiehet!
-Johandeeros Ystäveeros
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
