Hyviä jouluja ja marmeladia!

Haluan toivottaa kaikille glögisää joulua ja paljon sukkapaketteja. Vetäydyn itse nyt joulun viettoon. Ajattelin lähteä matkalle, jos pääsisin keski-Suomeen seuraamaan, millaista joulua Matti ja Mervi viettelevät.

Toivottavasti kaikki saa tarpeeksi kinkkua, eikä lahjapaperit lopu kesken! Hyvää ja rauhallista joulua kaikille! (PS. tontuilla on muukin agenda, kuin seurata kilttejä lapseja. Älä jätä pienokaistasi yksin leikkikentälle, saati pukin seuraan!!)

-Joulujohannes

Tilannekatsaus

Ihan nopea kommentti täältä dekkarien syövereistä. Pari vinkkiä ajattelin jakaa kanssanne. Esim, runokirjat maistuvat sinapin kanssa aivan suklaalle! Ja kirjastontädit muuttuvat öisin verenhimoisiksi ihmissusiksi! Niin, se selittää miksei kirjastontätejä näy öisin!

Rakkausosastolla piileskelemässä,

-Johannes

ONNENPYÖRÄ

Seuraavaksi arvaillaan lempilausettani, jota olen hokenut nämä muutamat päivät:

J O H A N N E S
O N
H U O N O
Y S T Ä V Ä

Säännöt simppelit. Voit vuorollasi ottaa konsonantin, ostaa vokaalin (300p / vokaali tai kolme vokaalia kymppitonnilla) TAI yrittää arvata tehtävän. Kuitenkin VAIN yksi toimenpide vuorollaan, sitten on nopeimman vuoro.

//HoviNarri

Sikainfluenssan kestävää kinkkua

Monilta tuli kyselyä postissa, että miten tuo sikainfluenssan kestoinen kinkku pitää valmistaa. Ajattelinkin jakaa ohjeen:



- Osta kinkku, mielellään koko possu nimeltään Sami tai Sanselmi
- Säilytä kinkku kylmässä, mureutta siihen tuo jos Sylvesteri hakkaa sitä samalla kun se roikkuu koukusta
- Puhu kinkulle helliä (etenkin tykkää hellyttelysanasta namiskuukkeli)
- Varaa saaviin tai motin kokoiseen astiaan tamiflu lääkettä.
- Terästä lääke pirtulla, korvanapeilla, marraskuun vuokralla ja lekaharkolla (tuo kovuutta)
- Maun mukaan myös arsenikkia, tapettiliisteriä, konjamiiniä ja kirpputorilta löydettyjä muotivaatteita
- Laita kinkku marinoitumaan kolmeksi kuukaudeksi
- Ilmakuivata kinkku hyvin tuuletetussa huoneessa
- Nauti herneiden kera!

Herkullista, Railikin tykkäsi

-Johannes

Joululahjastressi

Tip tap tip tap tippe tippe tap tap!

Joulu tulee kovaa vauhtia. Veikkaisin, että noin 310 km/h, mutta vasta yövartijana toimiva serkkuni voi sen todistaa tutkan kanssa. Nyt on iskenyt dilemma. Joululahjoja pitäisi hankkia ja jakaa, mutta kuka tykkää kukkakaalista ja kuka rautakangesta.

Joka joulu sama juttu. Kerään vuoden mittaan lahjat, mutta en tiedä kenelle antaa. Lahja pitäisi antaa ainakin Kastanjalle, viikunoille, Narrille ja Jamekselle. Lähipubin Railille meinasin antaa sen rautakangen, mutta Narri saattaisi suuttua siitä - heillä taitaa olla jotain kankeakin vakavampaa menossa. Viikonoille olen harkinnut annettavaksi neljä paunaa nokkosia, siitä ne tykkää. Sitä paitsi, mistä tietää onko se pyöreä tai hapan? Onkohan nettipankkitunnukset hukassa?

Vailla kohdetta on ainakin:
-Lokakuista raejuustoa
-Runokirjani
-Valokuva, jossa on ilmeisesti joku tuntematon henkilö ja hänelle on piirretty viikset ja parta
-Kissanhiekkaa
-Elviksen takanappi
-74 senttinen viivotin

Hyvälle ystävälleni Angervolle minulla on hyvä lahja. Otin maaliskuussa hänen pankkikorttinsa jonka nyt annan joululahjaksi, luulisi ilahtuvan!!

Ideoita? Miten sinä handlaat joulun? Kuuluuko joulukuusen ympärillä sauvakävellä?

-Johannes

Johannes-sedän joulusatu!

Kohta on joulu ja aika rauhottua perheen kesken joulun viettoon. Voitte vaikka rauhoittua lukemalla tätä joulusatua (Minun satukirjani - "Pahan tytäryhtiön pihdeistä ja muita rakastettuja satuja", ilmestyy jouluviikolla).

Olipa kerran joulupukin tonttu nimeltänsä Haltti. Halttitonttu oli hieman erilainen tonttu, sillä hän ei pitänyt yhtään lelujen rakentamisestä, haukifileistä eikä pioneereista. Itseasiassa Haltti unelmoi tulevansa saunatontuksi jonain päivänä. Haltti oli ottanut asian esille jopa runomuodossa pukin kanssa keskustellessa. Hän oli kylmästi sanonut "Nyt pukki, diatonisesti voisin kertoa mollivoittoisen uutisen. Tunnen olevani kaksi kokoaskelta tavotteistani jäljessä, haluan vain soittaa jazzia ja olla kiukaalla!". Pukki viis veisasi Haltin unelmista, pukki oli blues-miehiä. Sitäpaitsi pukki oli pahasti jäljessä kvartaalitavotteistaan ja joulun tulospalkkio uhkasi jäädä pormestarin kouraan.

Aneemisesti Haltti jatkoi lelujen tekoa. Tuli marraskuu, tuli joulukuu. Unelmat eivät edistyneet. Eräänä päivänä hurrikaaninomaisesti Haltti ajatteli, jos haitilaisetkin jaksavat subtroobbisella vyöhykkeellä, niin kyllä minäkin jaksan leluja tehdä. Mantra toimi voodoon lailla ja elämä oli yhtä Mardi Grasta siitä alkaen. Asenne ratkaisi ja iloinen Haltti kohtasi yhä lisää iloisia uutisia - kylvöjuhla onnistui ja tonttujen etnisten ryhmien neuvosto pääsi laskemaan laskiaismäkeä. Lopulta Haltti jopa tapasi saunakiulun nimeltä Kuilu. Kuilu kuului kirjallisuuden seuraan ja lupasi järjestää Haltille pääsylipun kiuaskivien pitämään luentoon. Unelmien osatäyttymys, puuttuu vain kermavaahto.

Luennolla Haltille selvisi, ettei saunatontun ollut kiva olla. Kuuma, eikä hommasta saanut edes kunnon korvausta. Huh, hyvä ettei Haltti kerennyt kipuamaan kiukaalle. Siitä lähdin Haltti unohti humpuukin ja työskenteli iloisesti liukuhihnalla. Pukkikin pääsi tulostavoitteisiin!

Sen pituinen se! Halttimaista joulua kaikille!

-Joulujonttu

Kinkkuinfluenssa?

Pelkään pahinta. Joulu on kohta ovella (ei ollut äsken, kun kurkkasin eteisen ikkunasta, mutta kuitenkin) ja minua on alkanut askarruttaa sikainfluenssa. Joulunahan syödään tolkuttomasti possua. Saako kinkusta sikainfluenssan, uskoisin että saa. Suosittelisinkin, että kaikki söisivät jouluna joulumeetvurstia (kalkkunastakin voi tulla lintuinfluenssa). Toinen vaihtoehto on tietysti marinoida kinkku tamiflu-lääkkeellä.



Kaikki rokotuksen saaneet tietysti voivat nauttia kinkkua suu marrillaan. Minä en saa piikkejä, koska tulen helposti riippuvaiseksi. 70-luvullakin olin pahasti koukussa jäykkäkouristusrokotteisiin. Voi sitä aikaa!

Uskaltaako rokotteeton vetää kinkkua, edes sinapilla?

Kaihoisasti kinkkua ajatellen,

-Johannes

Onnenpyörä

Täääääällä taaaaas. Kuka vie tämänkertaisen onnenpyörän nimiinsä. Kenestä tulee hall of famen uusi nimi? Minua niin jännittää, en tiedä uskallanko edes katsoa. Apuva!

Säännöt simppelit. Voit vuorollasi ottaa konsonantin, ostaa vokaalin (300p / vokaali tai kolme vokaalia kymppitonnilla) TAI yrittää arvata tehtävän. Kuitenkin VAIN yksi toimenpide vuorollaan, sitten on nopeimman vuoro.

Ei muuta kuin pyörittämään!

[runo]

K Ä D E T Ö N
M I E S
P I T Ä Ä
L Ö Y L Y N S Ä
A L A S T I


Kilpailun voittajaksi karsiutui takku! Takku saa palkinnoksi korillisen joulumieltä. Kiitokset kaikille osallistujille ja terveisiä Moskovaan. Ps, ensi kevään muotiväri on varmasti puninen. Sen värinen puuhka, niin varmasti ei jää sinapit kauppaan!

Tärisevää mikkiä jännityksessä puristaen,

-Johannes

Tehdä sielusta puurot- runokokoelma

Hei. Sain käsiini viimeinkin Johannes Ystävän ja Tomi Dopermannin kirjan "Tehdä sielusta puurot". Tässä muutama eroottinen makupala maukkaasta, ehkä hieman kanelimaisesta, kirjasta. Nauttikaa!


Näin munan seisovan
luonto sen silloin hoitaa
maukas palkinto

-Johannes Ystävä


Hiki sopiva
energia täyttää sisältä
tee minun lapsi
odota
jos ei tulla sisälle
ompi lapsessa
ruma ääliö

-Johannes Ystävä



Koskaan ota eteen

-Tomi Dopermann



Mahtava tuoksu
erikoinen maku

-Tomi Dopermann



Kaksi huonetta
välissä kalja
Kuka on ajaja?

-Tomi Dopermann



Nainen
haluna herkku
ainoani
etsi oma olut

-Johannes Ystävä


Kirjoja on vielä 2 (kaksi) kappaletta jäljellä. Tilaukset: nakkinauris@gmail.com

Varpajaiset tulossa!

Sieltähän se sitten putkahti! Palasin torstaina lomaltani Kuhmosta. Matkan aikana olikin tapahtunut paljon, sain muunmuassa tietää, että Mara on raskaana! Matka kuitenkin meni hyvin, Kuhmo oli kiva paikka, löysin jopa ristipääruuveja. Paluumatkalla apostolinkyydillä harkitsin poikkeavani myös Tikkurilassa, mutta en uskaltanut. Pitää pistää harkintaan, mutta pelottaa jos siellä ei olekaan joulukatu säädyllinen.

Mutta asiaan. Heti kun tulin kotiin, oli Narri vastassa. Hän oli hoitamassa kartanoani ja kasvattiviikunoitani. Hienosti hoidettu Narri, jopa Japi tykkäsi vaikka normaalisti arastaa kosketusta. Maran tila oli kyllä suoranainen yllätys, eipä sitä tule liftatessa usein ajatelleeksi, että mitä jos kaverini miespuolinen marsu onkin raskaana. Monesti olen kyllä miettinyt, että mitä jos KomeroHannes tulisi raskaaksi, pitäisi käydä Ikeasta hakemassa lisää komeroja. Kerrankin liftatessa kysyin kuskilta, että uskooko hän miesraskauteen. Hän suuttui ja heitti minut pihalle.. oli siinäkin filosofi.

Ainiin. Mara onnistuneesti putkautti ilmoille täysin terveen kastanjanpähkinän. Ilmeisesti Mara olikin vain innokkaasti syönyt ja hän oli hotkaissut kokonaisen pähkinän. Sieltähän se tuli sitten ja tässä sitä vietetään varpajaisia. Maran isä/äiti-vietti oli tosin kateissa, sillä hän yritti syödä sen uudestaan. Kastanjanpähkinän nimeksi annettiin lopulta Kastanja. Vielä tässä on itsekkin sekaisin!

Mutta mitä sinulle kuuluu?

Kummastunut,

-Johannes

Marsu on raskaana, mitä tehdä?

No nyt se myrkyn lykkäs. Nimittäin Johannes.

Hän oli ulkoiluttamassa lemmikkimarsuani Marttia ja Johannes kesken kaiken alkoi tarkemmin katselemaan marsuani. Hän huomasi, että Mara on lihonut ainakin 124grammaa lähiaikoina. No, sitten veimme Martin eläinlääkäriin ja selvisi, että Mara on raskaana!

Kun ostin Martin, niin minulle vakuutettiin, että hän on poikapuolinen. En halunnut nimittäin enää ikänä kokea marsun synnytystä. Se veren määrä ja se huuto, HUH!

No, nyt meille on sitten Johanneksen kanssa tulossa perheenlisäystä. Miten selviämme ankarasta talvesta, kuinka voimme päästä tästä yli?

Mara onkin nainen!

//HoviNarri

Mitä lomalle mukaan?

Olen kohta lähdössä lomalla. Pitäisi vain pakata. Aloin miettiä, että mitä lomalle pitäisi ottaa mukaan, kun painorajoituksetkin on olemassa. Pitää laihduttaa, että pääsee siihen 20 kilon haitariin matkalaukun kanssa.

Olen nyt jo pakannut kaikki tärkeimmät asiat - pefletin, kolmen vartin kellon, 3 lidlin muovikassia ja purkin pikkelssiä. Mitähän muuta sitä tarvisi. Toiset sanoo, että vaatteita ei kannata turhaan kantaa, ne voi ostaa paikan päältä. Olen menossa Kuhmoon, onkohan siellä kauppoja? Aurinkorasvaa ehkä tarvisi, mutta en yletä rasvaamaan selkääni, joten joutuisin ottamaan myös selänrasvaajan. Lähipubin Raili lupasi tulla, mutta Raili on vähän pelottava. Vaatteitakin pitäisi pakata niin kamalasti, jos niitä ottaa ollenkaan. Haastetta tuo se, että olen niin läski, että hihaton paita täyttää puolet matkalaukusta. Tai en ole läski, äitikin sanoi aikoinaan, että olen vain löysästi pakattu.

On tämä niin vaikeaa, paras on ehkä jäädä kotiin ja jättää Kuhmo kokematta. Mitä lomalle on pakko ottaa mukaan?

Löysästi pakattu,

-Johannes

Satuja satumaasta

Nyt on sadun aika. Olipa kerran pyhä istuin. Pyhä istuin oli töissä Vatikaanissa, peruspenkkien unelmatyö kaiken puolin. Kuitenkaan pyhä istuin ei ollut onnellinen - kardinaalit kiusasivat häntä. Monen monta kertaa pyhä istuin yritti selvittää, mikä hänessä on, kun kardinaalit olivat niin ilkeitä. Eihän valtionpäämieskään ollut moksiskaan. Jos homma jatkuisi näin, voisi seremoniat muuttua kurinpidoksi. Eihän siitä tykkäisi edes Niken johtoporras.

Pyhä istuin kuitenkin päätti, ettei vaivu sydänkeskiaikaan. Hän otti pukkia sarvista ja aikoi tulla universaalisti hyväksytyksi. Teollisuusvaltioiden tukemana pyhä istuin kutsui kardinaalit kokoon vanhaan viikinkikirkkoon. Istunto oli pitkä ja hikinen. Asiasta väännettiin ja välillä kadutkin suljettiin. Piikilanka-aidat rakennettiin ja lopulta pyhä istuin sai selville syrjinnän syyn - kardinaalit olivat luulleet häntä Margaret Thatcheriksi. Asia tehtiin selväksi, että eihä pääministeritasoa tässä kuitenkaan oltu, ja pyhä istuin oli ay-liikkeiden puolella.

Niinpä lopulta kardinaalit lopettivat kiusaamisen ja pyhä istuin sai rauhan. Nykyään hän on onnellinen ja asuu liittotasavallassa, eikä kardinaalit ole moksiskaan!

Ei saa kiusata, vaikka toinen näyttäisi Margaret Thatcherilta!

-Satusetä Johannes

Onnenpyörä!

Se on täällä taaaaaas! Palautetulva vaati onnenpyörää takaisin ja pyyntöihin on vastattu. Hovinarrin edelleen ollessa reissussa, pääsen toistamiseen tähän kunniakkaaseen tehtävään. Pikkuruisen jännittää, saattaa olla jopa, että kuurankukat koristaa. Eikun, mitä. No itse tehtävään.

[Fakta]

U S E I M M A T
R I K O L L I S E T
O V A T
H E T E R O S E K S U A A L I S T E N
V A N H E M P I E N
K A S V A T T A M I A

Säännöt ovat kaikille tutut. Voit omalla vuorollasi valita konsonantin, ostaa vokaalin (300 pistettä) tai yrittää arvata. Kuitenkaan et voi kerralla tehdä kuin yhden toimenpiteen, jonka jälkeen on seuraavan (nopeimman) vuoro. Jos säännöistä on kysyttävää, voit rohkeasti kysyä.

Onnenpyörän voittajaa odottaa paikka hall of famessa, arvostetulla paikalla! Ota osaa ja pääse historiaan!

Ja voittajaksi selviytyi päivien tiukan karsinnan jälkeen ANU! Onnea voittajalle!

-Johannes

Tilanneraportti

Taalla HoviNarri, Washington.

Hei vaan kaikille puuronaamoille ja lumikissoille. Lahdin tuossa vahan aikaa sitten tavoittelemaan unelmaani, josta Johannes on jo kertoillutkin blogissa - pandojen kanssa kolliminen. Lahdin ensin kavelemaan itaanpain ja saavuin viimein Venajalle. Siella sitten tapasin Igorin, jonka kanssa juotiin kotikeittoista mehua. Huh huh, olipahan kamaa. En tieda kuinka kauan olin Venajalla, mutta yhtena paivana herasin sitten pandan syleilysta.

En tiennyt missa olin, mutta kun huutelin URAMAVAA ja Johannesta, niin kuulin Aarne Tannisen aanen - han oli tekemassa radioon raporttia. Siina sitten menin jututtamaan Aarnea ja selvisi, etta olen Washingtonissa. Siella me valkoisen talon portailla sitten istuttiin ja juotiin pilsneria. Se oli pahaa, kylla suomalainen Olvi aina Jenkkilaisen pilsnerin voittaa.

Nyt olen siis viela Amerikoissa, olen asunut Aarnen takapihalla pienessa majassa ja saunonut siella. Paluumatka alkaa ylihuomenna sunnuntaina ja Keravalla minun pitaisi olla sitten sunnuntain ja maanantain valisena yona.

Taalta tullaan Johannes! Pista riisit kiehumaan!

//HoviNarri

Onnenpyöräfanit valppaana

Sain kuulla luotettavalta lähteeltä (hevosmies Kai Puktukselta), että onnenpyöräfanit saattavat saada jo odotukseensa vastinetta nopeammin kuin arvata saattaisi.

Kylillä on puhuttu jopa, että vielä tällä viikolla päästäisiin veivaamaan. Älkää vielä siis laittako onnenhanskoja naftaliiniin.

Pysykää kuulolla!

-Johanneksen tietotoimisto

Säästä vuodessa satasia!

Tänään sain mielettömän idiksen. Olin tulossa tuosta naapurista ja olin aivan hiestä märkä, onhan tuossa muutama porraskin ennen terassia. Siinä sitten ennen suihkuunmenoa tajusin, että ihminenhän on iso lihaliemikuutio. Lihaliemikuutiostakin suuri osa on rasvaa ja suolaa - eli vähän niinkun hikeä.

Siinä ideaa vähän kehiteltyäni päätin soveltaa ideaani. Kuivasin itseni sienellä ja siirsin kaiken kattilaan. Siinä vedessä kun keitti riisit niin ei huomannut edes eroa! Syötin salaa koko illallisseurueelle (terkkuja pentilla, kirsille ja lapsille) samanlaista riisiä, eivätkä hekään ihmetelleet.

Tein nopeasti laskuja, että lihaliemikuutiot maksavat noin 1,5 euroa 8 kappaletta. Eli siis noin... 40 senttiä kappale. Jos joka päivä säästäisi yhden lihaliemikuution niin vuodessa säästyisi yli 700 euroa! Mietippä sitä seuraavan kerran, kun tulet lenkiltä.

Herkkuriisiä odotellen,

-Johannes

Sano ei houkutuksille

Monilla on pahoja tapoja. Oletko koukussa suklaaseen tai vaikkapa siiderijuomiin. Uskokaa tai älkää, minullakin on paheeni - lasol. 90-luvusta en juurikaan muista, se on yhtä mustaa aikaa koko vuosikymmen. Se johtuu hyvin pitkälti siitä, kun yhdessä Narrin kanssa oltiin melko lasolhuuruissa koko ajanjakso. Kerrankin oltiin Keravan sillan alla oltu yhtäjaksoisesti neljä viikkoa ja laskettu ohimeneviä purjeveneitä. Eikä siinä ollut edes vettä. Toistamiseen koitettiin Narrin kanssa hyökätä tulostimien kanssa patjatehtaalle ja sen avulla valloittaa ihmisten unet ja maailma. Sitten tulin järkiini.

Pahoille tavoille pitää opetella sanomaan ei! EI EI EI! Minua auttoi kulkukoira nimeltä Onni. Olin sillon aallon pohjalla, ja Onnin kanssa juteltiin ja hänen mielestä koko touhu on out. Onnin kanssa mietittiin sitten pelisuunnitelmia ja v5 ravien voittoriviä. Onni oli kova totoamaan. Toto on okei. Niin sitten lopulta kävi, että irti päästiin. Mutta Rasvattu Tulisalama ei voittanutkaan!! Peijoonin Onni petkuhuiputti minua. Varmaan kääri itse totorahat ja kieriskeli niissä poltellen pitkistä kalsareista tehtyä piippua.

Miten pahoista tavoista voisi päästä irti, kaikilla ei ole Onnia auttamassa. Kerro vihjeesi, onko se suolakeksit etikkaliemessä, kardaanilla korville sorruttua, vai mikä on jipposi?

Ladylasol maistuu mansikalta,

-Johannes

Onnenpyörä!

Ikisuositun lempijuontajan, Hovinarrin, ollessa pandojen maailmassa, pääsen vetämään kulttiklassikko onnenpyörää! Uskoisin juontokeikkojen määrän tästä lähin lisääntyvän, kun saan kokemusta näinkin suositusta formaatista.

Säännöt on simppelit. Kuka vaan voi valita konsonantin, arvata tai ostaa pisteillään vokaalin. Ei siis tarvitse enää odottaa vuoroaan päiväkausia. Kuitenkin on kiellettyä peräkkäin suorittaa toimenpiteitä, eli pystyt vain kerran valitsemaan konsonantin, ostamaan vokaalin tai arvaamaan vuorollasi. Sitten on toisen pelaajan vuoro. Sen jälkeen saat taas suorittaa toimenpiteitä. Nopeat syövät hitaasti!

[Aihe on maantieto]

K E R A V A
O N
K Y M E N L A A K S O N
H E L M I !

Onnenpyörän voittajaksi selviytyi kutkuttavan jännittävässä trillerissä Petri N! Onnea Petrille. Petri ottaa paikkansa myös onnenpyörän Hall of Famesta! Pysykää kanavalla - seuraava onnenpyörä voi olla jo kohta täällä. Kuka sen voittaa, se voit olla vaikka sinä!

Unelmia metsästämässä

Hipsutihei,

Voin ilolla tunnustaa, että nyt se on ohi. Pitkä vaihe tässä elämässä on nyt takana päin. Paljon se vaati, oli surua, oli iloa, oli pettymystä, oli onnellisuutta. Nyt tuo episodi on saatu päätökseen ja gerbiilit on kukistettu.

Kun tulin ulos kellarista Hovinarri oli kadonnut. Uskoisin, että hän metsästää suurta unelmaansa - saada kelliä pandojen kanssa. Vai onko kellään tarkempaa havaintoa, etenkin Kiinan suunnalla kannattaa olla hereillä. Jos näet miehen bermudashortseissa, pastellinsävyisessä reikäpaidassa ja bambulakissa - usein myös nauttii tussin tuoksusta - se on Hovinarri. Jos näet, niin laita pakettiin ja tulemaan Keravaa kohti.

Jokaisella meillä on unelma - Narrilla se on pandat ja niiden pehmeä turkki vasten masua. Oma unelmani olisi saada lentää teräsmiehen kanssa mokkamastertehtaalla. Se vasta olisi jotakin!

Nyt on vapaa sana, mistä unelmoit?

Unelmissa liihottaen,

-Johannes

Kurkkaus kellarinluukusta

Onko jo turvallista tulla ulos? Olen ollut nyt piilossa kolmatta viikkoa kellarissa. Kaikkihan alkoi silloin tiistaina, kun kuulin portaikosta jotain kummaa ääntä. Aikaisemmin päivällä olin jo varma, että naapurin puimuri ei käynyt ihan normaalilla polttoöljyllä. Silloin en tajunnun vielä asiayhteyttä. Sehän on jättimäinen gerbiilituotantolaitos. Nyt ne gerbiilit yrittävät valloittaa taloni. Hevillä sitä en anna, joten linnouttauduin kellariin. Tiedossa voi olla pitkäkin asemasota noita megalomaanisia, sinapinkeltaisia hirviöitä vastaan.

Ei hätää, viihdyn hyvin - onhan minulla Mauri ja purkillinen etikkakurkkuja. Kaiken lisäksi vielä hätäpakkaukseni, josta löytyy neljä paketti nuudeleita, iso kirves ja Mika Myllylä. Mikaa tarvitsee, jos tulee ydinsota, uskokaa minua. Ikävä kyllä, gerbiilejä vastaan Mikankaan voiteet eivät riitä. Mika tykkää Mäkkaiverista.

Tätä episodia ajatellessani olen tullut lopputulokseen, että jokaisen olisi syytä koota kellariinsa turvapakkaus. Pakkauksessa on hyvä olla ruokaa, ainakin ravinteita. Kasvilannoitteet närästävät, joten mielummin jotain muuta. Kissanruoka on oiva eines ja se säilyy pitkään. Tämän lisäksi on syytä pitää vaihtokalsarit. Jos ufot tulee, niin on mukavampi olla puhtaissa kalsareissa. Eikä koskaan kannata unohtaa mustaksi korpuksi paistettua viipurinrinkeliä. Se on oiva ase jopa tappajaraejuustoa vastaan. Älkää luottako sokeasti raejuustoon, silläkin on taka-ajatuksia ja se vain esittää kosteaa!

Asemasotaa jatkaen ja muille sotilaille onnea toivottaen,

-Kypäräpäinen Johannes

Huono muisti

Hei.

Minulla on tunnetusti huono muisti. En muista esimerkiksi syntymäpäivääni. Tiedän että se on joka vuosi, mutta päivää en muista tarkalleen. Se on joko huhtikuussa taikka joulukuussa. Maaliskuussa se ei ole ainakaan, sen tiedän vuosirenkaista. Vuoden tiedän, kirjoitin sen lapulle vuonna -79. Tosin heitin lapun kassakaappiin, jonka yhdistelmää en muista. Siinä on viisi numeroa, olen kokeillut jo luvut 00000 - 00002, mutta ei ole vielä tärpännyt. Kovaa hommaa tämä arvailu.
Johanneskin lähti iskemään naisia lähipubiin, en halunnut lähteä mukaan. Olen juonut jo valmiiksi yhden vichyn.

//HoviNarri

Interaktiivinen runo

Nyt avataan täysin uusi osio blogissamme. On interaktiivisen runon vuoro.

Täytä aukkokohdat (merkitty tähdillä ***) sanoilla tai lauseilla - mielesi mukaan.

---

Veitsi ja haarukka hopeinen
Mutta missä onkaan ***
Ei siellä, ei täällä
***
Lits Läts
Päättyi ilo ***
Nyt ***

---

Jokainen tehkööt näköisensä runon.

-Johannes

Muutama ajatus maailmasta

Hei vaan.

Kumpi on parempi, auto vai moottoripyörä? Minun mielestä moottoripyörä, ne ovat pieniä ja vaarallisia. Onko parempaa yhdistelmää?

Olin eilen auto-onnettomuudessa ja pääsin livahtamaan paikalta pois. Ei se ollut kummoinen onnettomuus, koira vaan vähän kärsi. Koiran omistaja oli hieman vihainen, mutta sehän oli jo vanha hurtta, kohta se olisi kuitenkin kuollut. Autoin vaan sitä.

Palataan siis ensimmäiseen kysymykseen, auto vai moottoripyörä? Moottoripyörällä olisin päässyt pakoon nopeammin, mutta autosta tulee paljon päästöjä. Mitä mieltä te olette?

Olisimpa miljonääri!

//HoviNarri

Päärynähyökkäys Istanbulissa

STKS:n uutisten mukaan Istanbulissa on sattunut vakava päärynäinvaasio. Kello 18 paikallista aikaa kerrottiin suurten päärynöiden invaasion alkaneen. Vihamieliset oppositiopäärynät hyökkäsivät Itäiseen Istanbuliin läheisiltä vuorenrinteiltä. Koko Istanbulin itäosa on päärynässä.

Päärynäfarmareita pidetään panttivankeina ja banaanit ovat pulassa. Konflikti on kärjistynyt niin tulenaraksi, että paikalliset kutsuvat tilannetta jo Pärökaustiksi. Paikallislähteiden mukaan tilanne on vakava, vakavahko tai erittäin vakava. Istanbulin katukissayhdistyksen jäsenen mukaan jopa neljä ihmistä on vakavasti jumiutunut päärynöiden alle ja näiden lisäksi kulkukoira Jori on kateissa.

Turkin armeija on julistanut poikkeustilan ja tästä lähin maahan pääsee ainoastaan chiquita tarra passissa. Istanbuliin matkustaminen on täysin kielletty, paitsi ministereiltä. Heiltäkin sallitaan ainoastaan pendelöinti paikallisiin kylpylöihin ja hieromalaitoksiin. Turkin pääministeri totesi poikkeustilajulistuksessa, että Turkkilaiset tykkäävät ainoastaan omenoista tästä lähin.

Seuraavaksi merisää,

-Johannes

Onnenpyörä!♦

Hei,
minä olen juontajanne HoviNarri ja te luette juuri Onnenpyörää. Kilpailijoita meillä ei vielä ole, mutta otamme toki kolme ensimmäistä kommentoijaa.
Aiheena meillä on henkilö.
[SÄÄNTÖLISÄYS]: Kilpailija saa tehdä yhden vuoron. Valita konsonantin, ostaa vokaalin (se maksaa 300) taikka ratkaista.

B R A D
P I T T
O N
B A T M A N.

(piti laittaa eri riveille, kun välejä ei saanu muuten näkymään)

Jahas, kukas meillä onkaan ensimmäinen kilpailija?

Pieniä iloja

Voin ilokseni todeta, että tänään torilta saatavilla ollut tomaattierä oli maukas! Voisin jopa harkita tekeväni kuuluisaa Johanneksen palalihaa ja tomaattia pakoputkessa -reseptiä.

Voisinkin kertoa tarinan toissakesäisistä kesäjuhlistani. Juhlat järjestettiin uuden takapihan kukkapenkin kunniaksi, kauan sitä tehtiin ja lopulta heitettiin koko puska kompostiin. Meitä oli juhlimassa minä, Hovinarri, kaappi-Hannes ja tietenkin lemmikkini Mauri. Juhlat olivat juuri alkaneet ja ajattelin yllättää kaverini tekemällä juuri tuota kyseistä herkkua. Tiesin, että ainakin Mauri viihtyy pakosarjoissa, joten ajattelin ruokalajin sopivan tilanteeseen.

Noh, eihän siinä hyvin käynyt. Unohdin sitten kokonaan lisätä persiljaa lopuksi ja koko kokkaus meni pilalle. Onneksi lähipaikan Mörön kebab oli auki ja tilattiin jokainen kanasalaatti mieheen. Mauri söi tilliä.

Yleensäkin juhlia järjestellessä on vaikea ymmärtää, että paljonko pitää ihmisille varata ruokaa. Minäkin ajattelin ensin, että meille riittäsi 11 kiloa sapuskaa, mutta sen riittävyyttä ei tullut koskaan testattua. Paljonko ihminen syö. Syödäänkö juhlissa sivistyneesti vai kuin barbaarit? Minulla on tapana vetää kuin viimeistä päivää, jos ilmaseksi saa. Usein syön myös vessapaperia, siitä saa kuitua.

Herkullista tomaattia nauttiessa,

-Johannes

Etsintäkuulutus!

Hei vaan.

Nyt on hätä kädessä, Johannes on kadonnut! Johannes lähti perinteiselle sauvakävelylenkille Maunon kanssa ja Mauno tuli lenkiltä yksin. Mauno ei tiedä missä vaiheessa Johannes katosi. Tuulipuvun kahina Maunon vaatteista on niin kova, että he lähtivät lenkille korvatulpat korvissa, täten Mauno ei voinut kuulla jos Johannes on huutanut apua tai kiivennyt puuhun. Johannes tykkää kiivetä puihin ja halata latvoja.

Eli jos näet Keravan metsissä kirkkaankeltaiseen tuulipukuun pukeutuneen miehen, niin palauta se toki blogin etusivulla olevaan osoitteeseen. Löytöpalkkio luvassa!

Ystävästä huolestunu,
HoviNarri

Viides satuloinen

Olipa kerran vihainen kärpänen nimeltä Simo. Simo ei tykännyt olla kärpänen, ei edes keskiviikkona. Se johtui pääosin siitä, että Simo olisi halunnut Entrecote-pihviä. Eihän semmoisella peijoonin imukupilla mitään pihvejä vedetä. Vaikka kovasti Simo yrittikin, niin tukehtumista pidemmälle ei edes pihvinmurua jaksanut imeä.

Simon päässä liikkui synkkiä ajatuksia - taittoviasta ja penkkihöylistä. Simo ei kuitenkaan lannistunut vaan päätti alkaa harjoittelemaan, jotta saisi pihviä nassuun. Simo lähti katsomaan hyvää tuttuaan Antti anakondaa. Simo kertoi Antille ongelmansa ja Antti autuaasti kuunteli. Antti oli kova poika nielemään isoja asioita. Metsän tontut väitti jopa, että Antti oli joskus vetänyt kokonaisen vessanpöntön putkineen päivineen turkkilaisesta saunasta puhumattakaan. Antti olisi oiva kaveri opettamaan syömisen salat.

Kului viikkoja, kului päiviä, kului sukkia, kului käsivoidetta. Lopulta Antti oli saanut salaisuudet selvitettyä Simon kanssa. Simo oli treenannut imukärsästään melkoisen imurin. Intoa puhkuen Simo lähti paikalliseen ravintolaan tilaamaan entrecotea. Simo jaksoi juuri ja juuri lentää koko matkan, sillä imukärsän lihakset painoivat niin paljon.

Lopulta Simu seisoi lautasen edessä mehukas pihvi edessään. Simo katseli pihviä ja mietti "Mistähän kyntöaura tietää kuinka leveäksi vako tehdään". Siinä samassa Simosta tuli vegaani. Simo totesi, että ei nämä pihvit ole se hänen juttunsa.

Nykyisin Simo toimii imurina teollisuuslaitoksessa.

Sen pituinen se,

-Johannes

Miksi lukea omaa blogia?

Hei taas.

Katsoin tuota lukijalistaa, ja ihmettelin että miksi me (minä ja Johannes) luemme omaa blogiamme? Eikö me jo lueta sitä, kun sitä kirjoitetaan? Tarviiko jo kirjoitettua ja luettua lukea vielä uudelleen? Onko lukeminen kirjoittamisen jälkeen hieman hölmöä? Tässä aamukahvin kera näitä pohtiessani teimme päätöksen: emme enää ole lukijoita omassa blogissamme.

Joten älkää huolestuko. Luemme vieläkin omaa blogiamme, mutta luemme sitä jo ennen kuin se on julkaistu. Olemme siis meedioita!

//HoviNarri

Kenguru

Hyvää päivää!

Nyt on hätä. Kun eilen illalla konttasin kotiin tuosta lähipubista, niin tapasin kengurun. Hän loikki siinä liikennevaloissa odottaen vihreää valoa. Tervehdin häntä, ja hän vastasi. Esittelin itseni, ja hänkin esitteli itsensä. Sanoi olevansa Kössi Kenguru. Tivasin häneltä pitkään sukunimeä, ja viimein tajusin, että hänen sukunimensä on Kenguru. Ajetella; hän on kenguru ja sukunimi on Kenguru.

Miksei ihmisilläkin olisi samanlainen tapa nimetä? Minä olisin HoviNarri Ihminen, Johannes olisi Johannes Ihminen... Tämä olisi paljon helpompaa. Ei tarvisi opetella sukunimiä, vaan voisi aina olettaa tietävänsä jonkun pienen osasen ihmisestä - hänen sukunimen.

Mutta mites sitten, jos omaa vain yhden nimen? Kuten Cher, Madonna taikka Frederik. Mikä heidän nimensä olisi sitten? ChIhminen, MadonIhminen ja FredIhminen? Dannylle tämä tuottaisi jo vaikeuksia. Vaikee on lausua DanIhminen. Minulle tämä on mahdotonta. Kerroin asiasta Johannekselle, ja hänen kieli meni solmuun. Oltiin sitten terveyskeskuksessa pari tuntia ja arvatkaapa mikä oli lääkärin neuvo?

Vastaus: Lausu DanIhminen toisinpäin. Kirjoitin sitten lapulle NenimhInaD. Johanneksen huonon näön takia meillä meni kolme tuntia lisää terveyskeskuksessa. Viimeinkin kieli saatiin oikaistua ja sitten lähdimmekin uudelle pubirundille.

On tämä elämä ihmeellistä!

//HoviNarri Ihminen

Kuinka kauas on pitkä matka?

Olin tuossa juoksulenkillä eilen. Mietin siinä postilaatikot ohittaessani, että jopas on pitkä matka. Käännyinkin takasin, tulihan sitä jo sauvottua. Heräsikin sitten kysymys, että kuinka kauas on pitkä matka? Pitääkö matkata pitkälle, että olet kaukana?

Minusta asia on suhteellinen. Jos olen ulkoiluttamassa lemmikkimarsuani Mauria, niin silloin olen jo kaukana kun pihalaatoilta pääsen. Mutta jos Narrin kanssa menemme Tenolle lohia katsomaan, niin eihän siinä ole matka eikä mikään. On se kumma.

Entä voiko lähiössä asua kauempaa tulleet? Taikka jos haluaa kaukomatkalle, niin riittääkö sitten Urjala?

Syntyjä syviä miettiessä,

-Johannes

Seminaarin satoa

Minua pyydettiin puhumaan "Maailman talous 2009 - mitä laman jälkeen ja paljonko maksaa motti halkoja" -seminaariin.

Ajattelin jakaa puheeni näin sähköisessä muodossa:

"Vuosi 2009 tulee olemaan talouden monimediakentällä erittäin haastava. Vaihtelevalla menestyksellä myös Maailmantalous yksinkertaistaa asianosaisiin kohdistuvia ongelmia. Jotta emme unohtaisi yhteisön pyrkimyksiä, todettakoon, että meneillään olevan nousukauden kasvunäkymien taantuminen ratkaisee ongelmia tutkittaessa laajentuvia markkinoita ja uusia induktiivisia tuotantomenetelmiä. Eräitä yksityiskohtia lukuunottamatta verottajan toiminta tässä tilanteessa näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa järjestelmän ulkopuolelle jääneitä epäonnistuneita prosesseja.

Oudoksuttavaa kyllä, on useasti todettu, että Euroopan talouteen kohdistuva paine avaa itse kullekin tiedon ja ymmärryksen portin kohti reaktiota tämänhetkisen tilanteen suhteen. Täytyy siitä huolimatta että maailmalla on viime aikoina tapahtunut paljon, todeta, että globalisoituva liiketalous panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta peräänkuulutettua lakonisuutta.

Universaalista näkökulmasta katsoen pankkikoneiston saneerauspaine johdattelee meidät ja tukiryhmämme kohti laajentuvia markkinoita."

-Johannes Ystävä, myös talouden emeritusprofeetta.

Uusi kysely

Tämä on lukijoiden suosikki. Edellisen kyselyn "Mitä kysytään seuraavaksi" voitti vaihtoehto b. "Paras ikä".

Pakko myöntää lievä pettymys, sillä olisin kovasti halunnut tietää lukijoiden mielimatkakohteet. No ehkä seuraavalla kerralla. Sitten näkee kuinka meikkipöytä tai ankkalinna pärjäävät.

Ei muuta kun lempi-ikää kertomaan!

-Johannes

Miksi hyttynen pistää aina minua?

Olen tässä taannoin miettinyt, minkä takia hyttyset syövät aina minua. Miksei naapurin Liisaa tai kaupan Anelmaa. Tuossa taannoinkin kolme viikkoa sitten torstai-illan alkuna, olimme tulossa Hovinarrin kanssa perinteisestä bingosta ja solariumista näin siilin kävelevän tien yli. Eikä siinä vielä kaikki, myös mäyrä huuteli jotain rivouksia puhelintolpan takaa. Narrin kanssa pysäytettiin tandem ja käytiin kattomassa, mikä siiliä vaivaa. Samassa julmetun kokoinen itikkaparvi pömähti paikalle. Narri ei tainnut saada yhtään pistosta, toisin kuin minä ainakin 3. Elämä ei ole reilua.

En edes silloin tajunnut sitä, mutta tuossa toissailtana kotiterassilla rasvaillessa itseäni mietin asiaa. Uskon, että hyttyset syövät sinua silloin, jos sinulla ei ole piilolinssejä tai pohkeesi ympärysmitta on alle 74 senttiä. Molemmat hypoteesit toimivat minun ja Narrin kohdalla, Narri kun on tunnettu pohkeidenpullistelija.

En tiedä, olisikohan myös shortsien värillä osaa asiaan? Tai äidin tyttönimellä? Mielipiteitä?

Pohjetta kasvattaen,

-Johannes

Runoja vuosien varrelta

Hei,
Johannes Ystävä ja Domi Dopermann ovat hienoja runoilijoita, ja haluan nyt julkaista pari heidän parhaimpia teoksista. Nauttikaa!

Näkemiin syksy
vähän kyllä ymmärrämme
onnellisuudest’

-Tomi Dopermann


Kädetön mies
pitää löylynsä alasti

-Johannes Ystävä


Työ
perhe
kaverit
aikataulu loputon
laulutunti elämältä
äiti
itku tulee
huomenta kuollut hiljaisuus
ei jalka katuun koske
sano moi hullu
ja
tapa tuska

-Johannes Ystävä


Kylmä ympäristö
tämä seksi maksaa

-Tomi Dopermann


Itke lisää poika
mutta totuus tänne

-Tomi Dopermann


Kauan onni näyttää
kättä päin vapaa
käsi väsy
kulta, kanna matka yli aamun

-Johannes Ystävä


Siinä muutama teos, lisää on tulossa!

//HoviNarri

Neljäs satu

Olipa kerran pienikokoinen ruokamakkara. Ruokamakkaralla oli suuri toive - päästä joskus esiintymään iskelmä-Finlandiaan.

Pimeänä syysiltana se sitten tapahtui. Arkiruokaa syövä sesongin vihannes lauloi tangoa pirttipöydällä ja kehaisi Makkaraa liittymään mukaan. Yhdessä laulaa luikautettuaan vohvelitkin vapisivat kiihkosta. Silloin Makkara tiesi, ettei edes amerikkalaisjalkapallojoukkue pystyisi häntä estämään.

Oli aika harjoitella. Harjoitella ja harjoitella. Paavikin kuuli vatikaanissa, että ruokamakkaralla on kelmeä ääni. Konklaavi kokoontui ja ristiretki käynnistyi. Sodittiin ja taisteltiin, lopulta koitti finaali. Makkara ylpeänä nousi lavalle, unelmansa toteuttaneena, Puolalaisten silmien alle. Hienostihan se meni

Nykyisin ruokamakkara tekee pienempää keikkaa ja ylistää kristillisiä arvoja.

Ruokamakkarakin sen tietää - unelmatkin voi toteutua,

-Johannes

Harrastuksena kaukolämpöputket

Tuhannet ja tuhannet lukijat ovat kyselleet minulta kuumalla linjallani, että mitä tarkoittaa kaukolämpöputkiharrastus. Yksinkertaisuudessaan se on sitä, että bongaan putkia. Suosikkini on Flexwellin putkimallistot, jotka jollain tasolla koskettaa sisimpääni.

Olen suunnitellut perustavani sivustoa harrastajille. Siellä voisi kertoa kokemuksia eri putkien kanssa ja mahdollisesti geokätkeilytyylisesti koordinaatteja erittäin kiinnostaviin kohteisiin. Ainakin kadun vastapuolella asuva, toinen harrastaja, Antero oli erittäin innoissaan ideasta. Antero on aktiiviharrastaja ja asuu jopa erään Casaflex-putkityypin kanssa yksiössä.

Bongaillut jo vuodesta '74,

-Johannes

Mielen hallinta

Heihou,
olin tuossa katkolla, niin en päässyt kirjoittamaan teille tarinoita. Siitä vilpittömät anteeksipyynnöt!

Nyt kuitenkin, kun elämä on taas hallinnassa haluaisin kohottaa maljan. Avatkaa pullo sitä makoista ohrapirtelöä, nauttikaa sen hajusta, sen kylmyydestä ja ottakaa pieni huikka. Tuntekaa kuinka tämä luonnon eliksiiri nappaa teidät mukaan. Kuvitelkaa itsenne television eteen, jossa näette itsenne kesämökillä. Olette laiturilla ja aurinko paistaa. Avaatte pullon luonnon hunajaa ja nautitte sitä. Imette sitä saatanan keksintöä sisuksiin, aivonne pimentyvät ja tämä vie teidät mennessään.

Tervemenoa katkolle!

//HoviNarri

Äänestyksen satoa

Jättimäisen jännittävä äänestys on päättynyt. Toivotuista eläininkarnaatioista kovimmin pärjäsivät: Koala, Naisten kuula, Johanneksen vasen ja ainut kives.

Mullistava tulos tiedeyhteisölle. Koala on siis rinnastettavissa naisten kuulaan. Kalevan kisoissa voisikin kokeilla naisten sarjassa Koalantyöntöä tai vaihtoehtoisesti Johanneksen vasemman kiveksen -työntöä. Luulisi kaaren olevan näyttävä. Toinen asia, joka kyselystä selviää on se, että kivekseni on rinnastettavissa pörröiseen koalaan. Molemmat taitavat tykätä ainakin eukalyptuksesta.

Eukalyptusta levitellessä,

-Johannes

Vieraileva runoilijatähti

Haluan julkaista hyvän ystäväni, Suomen Shakespearen, nykyihmisten toivonpilkahduksen, runoilijoiden aatelisen, kynän kuninkaan - Tomi Dobermannin runon jogurttirakkaus:

"Jogurttirakkaus,
vaikeaa tuo rakkaus.
Jogurttirakkaus,
epätoivoistakin välillä.
Jogurttirakkaus,
sotkuista ja veristä,
mutta niin kaunista."

Runo löytyy yhteisestä runokirjastamme "Tehdä sielusta puurot" (2008, Johannes Ystävä, Tomi Dopermann) ja samoin Tomin omasta runokokoelmasta "Laulavat kulkuset".

Jogurttimaisissa tunnelmissa,

-Johannes

Lenkkeilijä puri karhua Paraisissa

Paraisissa on tapahtunut välikohtaus villin luonnon ja sivistyneiden ihmisten välillä. Karhu oli kiltisti matkalla penkomaan roskiksia, mutta matkalla vastaan tuli vauhkoontunut lenkkeilijä. Karhu yritti rauhoitella tilannetta, mutta lopulta tilanne päättyi siihen, että lenkkeilijä puraisi karhua saparosta. Poliisi selvittää juuri, että jäikö karhulta hunajaa.

Varokaa sinipukuista lenkkeilijää, se puree!

-Johannes

Huh hellettä

Ei osunut meteoriitit oikeaan tämän lauantain säätä tunnustellessa. Kovaa helletta piti lauantaillekin povata, mutta kas vain, vettä taivaalta tuhnuttaa. Itse ennustin tämän sateen jo toissa keskiviikkona, kun tomaatinvarret olivat niin pilkullisia. Taisin jopa versojen takana piiloutuneelle Hanneksellekin ääneen todeta, että "Taitaa sataa ensi lauantaina, näin tuntuu päkiöissä". Hannes pälyili tavanomaisesti ja nakersi näkkileipää. Ehkä pitäisi perustaa oma sääautomaatti, sen verran kovatasoisesti osuu tämän meteroloidin ennustuksen oikeaan.

Ensi viikon sää:
maanantai: hyvä terassintekokeli
tiistai: edes Vilmaa ei palella
keskiviikko: ajoittaisia tuhauksia
torstai: viittä vaille ettei olisi selvä
perjantai: täysin holtitonta
lauantai: aurinko saattaa pilkottaa Savonlinnassa asti
sunnuntai: älä jätä pyykkiä ulos, etenkään alusvaatteita

Paikallinen kuuluisuus ja nyt myös meteroli,

-Johannes

Matin ja Mervin rakkaus

Hei vaan kanssaeläjät.

Tässä helteiden aikana on ollut aikaa miettiä hieman Matin ja Mervin suhdetta. Se on todella hienoa luettavaa, he ovat suomalaisten idoleita rakkaudessa. Kun mietitään Matti yksinään, niin onhan hän todella, todella hieno ihminen. Osaa laulaa, osaa tanssia ja osaa hypätä mäkeä. Ehkä kaikkien aikojen suomalainen!

Mervi on taas yksi kauneimmista suomalaisista naisista. On satutuomistoja, riittaväisäsiä, johannatukiasia ja janinafrostelleja. Mutta Mervi Tapola-Nykänen on mielestäni kaikken kaunein. On tumma tukka, ihanat silmät ja seksikäs hymy. Olen kateellinen Matille.

Matin ja Mervin rakkaus on kypsynyt hienosti kuin vanha kotiviini Anna Hanskin tekemänä. Matti rakastaa välillä jotain jyväskyläläistä ja välillä käy vankilassa. Mervi pistää avioerohakemuksen menemään joka toinen kuukausi, mutta todellinen rakkaus ajaa Matin ja Mervin aina yhteen. On hienoa päästä seuraamaan M&M:n seikkailuja näin läheltä!!

Nyt ostamaan herneitä ja kertaamaan hieman viime viikon tapahtumia.

//HoviNarri

Tuntemuksia

Nyt on vahva fiilis, että jojo on solmussa! Apua tarvitaan!

-Johannes

Lisää kirjotuksia lukiojoille

Hei,
Johannes tuossa kertoikin HobbyHall-tilauksestaan. Itse tilasin tv-shopista kirjan nimeltä "Paskanjauhannan abc - 101 kirjoitusvinkkiä tyhmille". Tämä kirjanen on osoittautunut todella hyväksi näin arkipäivän toimissa. Esimerkiksi eilen viimeeksi tulostin 204 sivua diipadaapaa ja jaoin niitä ihmisille. Ja ihmiset olivat onnellisia. Kumpa minäkin olisin kirja!

//HoviNarri

Lisää lukijoita kirjoituksille

Monia kirjoittajia varmasti ihmetyttää, että miten saisi blogiin lisää lukijoita. Itse löysin vast'ikään ratkaisun tähän pulmaan. Tilasin Hobby Hallista 400 lukijaa alennushintaa 2,40 eur / kappale. Ihan hyvä diili. Kylkiäisiksi sain lapaset. Seuraavaksi tilaan teflonilla vuoratun vessanpöntön ja 4 kappaletta parvisänkyjä.

Edes käsiä ei enää palella,

-Johannes

Runoja menneisyydestä

Sade, tuo luonnon oma eliksiiri.
Sade, tuo maailman touhutippa.
Sade, tuo ulkoilman sheriffi.
Sade, tuo sisäilman vihollinen.
Sade, tuo meille sade.

//HoviNarri

Matkakuumetta

Ukrainan reissusta jäi kova kutka. Johonkin pitäisi päästä taas, tai sitten minulla on satiaisia. Yksi kiinnostava kohde voisi olla Sambia tai Namibia. Voisin lähtä Narrin kanssa Namibiaan syömään papupataa. Jos ei siis rokkaa ole. Torstaisin pitää olla rokkapäivä, oltiin sitten Nepalissa taikka Päijät-Hämeessä. Siitä ei tingitä - paitsi noin 1,25 euroa.

Jos saisit matkustaa niin mihin menisit. Laita kommenttina unelmamatkakohteesi. Kenties Sahara, kuu, paistinpannu vaiko kenties Mobilatin tehdas Imatralla?

Uskoisin, että Imatra on vahvoilla. Jos särkee, mene Imatralle, vai miten se nyt meni? Voi kun vain olisi rahaa, tai ketsuppia.

Kutkuttaen,

-Johannes

Uskotko ihmeisiin?

Maanpäällä tapahtuu. Miten paranormaalit asiat uppoaa? Plumsko vain? Uskotko, että tenavatähdestä tulee laulaja? Uskotko, että kahvi säilyy paremmin tiskikaapissa? Mitenkä ne banaanit, uskotko niihin? Mikä menee yli hilseen? Hattuko?

Ihmeet ovat ihmeellisiä. Minä uskon ihmeisiin - toissapäivänä lurituskin onnistui ja kiekko oli pesässä! Ihmeitä siis tapahtuu. Ei voi muuta kun laulaa hoosiannaa ja napanderia naukkailla terassilla alasti. Voihan vihvelikäsi miten on mukavaa ja samalla kovin on namuisaa. Lurituskin kun lähti kulkemaan niin heti samantien tänään bingo nappasi. Kultakatriina tuli kotiin ja kyllä nyt on pollea meininki. Kyllä elämä hymyilee, ei auta kun hymyillä takaisin ja toivoa, että sillä ei ole taka-ajatuksia. Ehkä jopa isken sille silmää takaisin ja lurittelen hempeitä!

Namua kaikille,

-Johannes

Jalan päässä matkalaukusta

Myöhässä palaveriin,
Kolmisen kiloa pataattia,
Missä Mauno?
Missä sukat?
Onko mummo mukana?
Päämääränä kirkkaana,
Tangolla vai liftaten
Sano se ja ole kroisos.

Siinä oli taas lyhyt pätkä runokirjastani. Runot herättää usein ajatuksia, kuten miten takka on kasattu, miten tuli pysyy sisällä? Voihan visvakettu, meinasin aivan unohtaa. Sehän on nyt tiistai ja tänään on perinteinen kesäavantoilta. Siellä on kuulemma maa-artisokkaa. Taidankin lähteä ilman vyötä!

Tilulei,

-Johannes

Masennuskokemuksia

Nyt on masennus ohi ja takanapäin. Siihen auttoi kolmen ja puolen viljanpuuro ja uusi tukkageeli. Pahimmassa jamassa olin tuossa keskiviikkoiltana, tuntui että pannukakkukin loppuu kesken. Edes akvaariossa käynti ei auttanut - eikä tapetin hively. Perjantaina uutta geeliä päähän ja nyt tuntuu jo normaalilta.

Uskoisin, että vaikuttava aine on geelistä päänahkaan imeytyvä satiritsiini. Se aiheuttaa euforian tunteita ja aiheuttaa pientä kuumotusta reisissä. Jättekiva sanon mä. Ei muuta kun tukka kyttyrälle ja tanssikengät kohti Keravan tanssilatoa. Tänä iltana saattaisi jopa lurituskin onnistua!

-Johannes

Megalomaaninen maanisdepressio

Voi sun vietävä. Kesä on korvilla, mutta mielenterveys kortilla. Kyllä ihmetyttää. Aikaisemmin ei ongelmia ollut, edes juovuspäissä tahi keinutuolissa. Nyt maalaa maailmaa synkät kuvat ja ajatukset polttomoottoreista ja poniraveista. Millähän sitä saisi pollan kuntoon ja mielen virkeäksi, jaksaisi paremmin potkaa potkia. Edes bingo ei jaksa kiinnostaa.

Välillä sitten taas menee kovaa, ylikovaa. Tuossa tiistaina havahduin ihan siitä, että hymyilin ja ajelin pensasaitaa. Poikkeuksellista. Sitä aikaisemmin olin naurahtanut ja jatkanut kalakeiton lusikoimista. Enhän edes pidä kalakeitosta, jos siinä ei ole tarpeeksi timjamia.

Mikä avuksi, oletko kokenut masentuja, heitä vinkki! Tai voltti.

-Johannes vaan

Juhlapäivä!

Hei vaan kaikki kukkakaalit ja sipulit.

Tänään on juhlapäivä. Blogimme sai neljännen lukijan, ja sitähän pitää tottahan toki juhlia. Aion siis kokata juhlaillallisen kaikille blogin lukijoille. Menua en voi paljastaa, mutta ainakaan mutaa ei tarjoilla, myöskään palmunlehtiä ei pupelleta. Varmasti voin sanoa, että raejuustoa tarjoamme nakkien kera! Jos haluatte ketsuppia tai sinappia, niin tuokaa mukananne.

Juhlaillallinen on huomenna, sillä tämäpäivähän on jo ehtoopuolella. Kokoonnutaan huomenna 4.6. siinä Keravan kirkon nurkalla klo 14:42, niin lähdetään siitä sitten vaeltamaan kokoontumispaikalle. Ottakaa kirkkaankeltainen hattu mukaan, jotta tunnistamme teidät. Minulla on porkkana suussa ja Johanneksella on neonvihreä uimapuku. Nähdään huomenna!

//HoviNarri

Hannes löytyi

Kiitoksia kaikille huolestuneille. Hannes on löytynyt ja lepää nyt komerossa.

Löytyessä se oli nälissään ja ahmi porkkanalaatikkoa hulluja määriä. Edes neulontapuikot eivät saaneet kiinnitettyä Hanneksen huomiota toisaalle, se kertoo jo kuinka nälissään poloinen oli!

Vastedes pidän komeronoven visusti lukossa, Hanneksen tähden!

-Johannes

Johannes-sedän tarinoita vol. 3

Olipa kerran karvainen jänis. Jäniksen nimi oli Jarmo. Jarmolla oli keskiviikkoisin iso krapula, sillä porkkanasta sai tehtyä helposti pontikkaa. Eräänä keskiviikkona Jarmo avasi silmäsä ja sanoi:

"Ohhoh, onpa kova kankkunen".

Jarmolla oli kova kankkunen. Kolmannen nessupaketin jälkeen Jarmo pääsi jo jaloilleen. Jarmo loikki saman tien lähiristeyksen shellin baariin. Jarmo tilasi neljä keppanaa ja yhden raejuustopaketin. Baarinpitäjä ihmetteli:

"Mitä sinä Jarmo teet raejuustolla"

-Perunatuuvinkia, se on hyvää, vastasi Jarmo. Ei aikaakaan, kun tuuvinki oli jo uunissa. Sitten käymään tuli meksikolaisen jäänmurtajan kapteeni ja kysyi Jarmolta tietääkö hän miten pääsee pikkutyttöjen suosioon. Kuin apteekin hyllyltä Jarmo vastasi:

"Putkitongilla". Sitten syötiin tuuvinkia ja käytiin levolle. Illalla Jarmo meni karvanpoistoon ja hänestä tuli posliinijänis. Kylläpä sitten kävi flaksi.

Mikä onkaan tämän tarinan opetus? Toiset käyttää tonkia, toiset ei, mutta kaikki me olemme karvojemme alla posliineja.

-Johannes

Etsintäkuulutus!!

Onko kukaan nähnyt Hannesta?

Hannes viihtyy komerossa ja ei pidä tabascosta. Saattaa kiintyä paljaisiin varpaisiin. Kaikki näköhavainnot voi ilmoittaa.

Älä yritä ottaa kiinni!!

-Johannes

Säteilyn lähteillä

Uskaltaisitko syödä ground zerosta poimittua omenaa? Entä polttaisitko tupakkaa crocksit jalassa? Miltä tuntuu olla säteilevä?

Mietittiin Narrin kanssa näitä kun sernooooobbilissa (paikalliset lausuu schzzzerznobbel) käytiin. Siellä on meininki aika huimaa ja päätä pakottaa. Otettiin kolme punavihreää nappia, että voitiin olla makuupussissa yötä vompattien kanssa. Siellä on myyriäkin - ja isoja. Yksi ylsi lähes kolmanteen kerrokseen ja meinasi viedä Narrilta pään. Onneksi keksittiin vodkahuuruissa soittaa balalaikkaa ja ulvottiin kuuta, myyrä tuli menoon mukaan. Sen nimi oli Angervo. Ja toden teolla, Ankku osasi laulaa baritonina.

Ajattelin pikaisesti näin kertoa vain sernoobbilin reissusta. Enemmän myöhemmin. Kannattaa käydä, mutta ota viivotin mukaan.

-Jonde

Karaoke ja kansantalous

Aikuinen nainen raikaa kantakuppilassani lähes joka torstai. Karaoke, tuo japanin lahja maailmalle, on pistänyt minut miettimään. Mielestäni karaoken merkitystä kansantaloudelle ei voi vähätellä. Kuinka moni voikaan tunnustaa, että luritellessaan karaokeveisuja ei olisi mielessä käynyt petäjäiset divaanisohvat ja tahdissa ryskyvä geosentrinen rymistys?

Mitkä ovat sinun veisusuosikit? Itse pidän Kikan tuotannosta. Pääseeköhän pelkällä karaokella Venukseen? Sukkalaan asti olen kyllä itse päässyt, mutta siihen se jäi.

Asiasta nallekarkkiin. Onko kukaan nähnyt kadonnutta kanteletta? Joku peijooni tonttu on käynyt sen kipasemassa kuistiltani. Ei ole mielestäni reilua ketään kohtaan, ei edes Saulia, saatikka Irmaa. Mitä tykkäisi tästä naapurisi tai kukkakauppias? Milläs nyt säestän ruusut kasvuun ja terassilaudat suoriksi? Kysyn vaan!

Vaan?

-Johannes

Ukrainan terveiset

Reissu tuli heitettyä ja kylläpä se maistui, lähinnä kielen takaosissa.

Ukraina on hieno maa ja parhaiten siitä jäikin mieleen se, kuinka ihmiset suorastaan säteilevät. Sen näkee jo pitkälle ja öisin. Ukrainassa on myös kiva bingota ja kokeilla omia rajojansa. Itsekin menin taksilla koko matkan hotellista lähipubiin, hurjaa ja verrattain vaarallista. Vieläpä ilman tanssikenkiä ja kokovartalosukkaa! Tunsin nuortuneeni ainakin nelisen kuukautta (silloin oltiin Narrin kanssa naaraita lurittelemassa kolpakoiden kera Keravan sillanalla)

Vieläkään ei kirjoitusnystyrät ole täysin palautuneet kovan kiivaan kevään ja stressin jäljiltä. Loma kuitenkin auttoi vähän. Uskonkin, että reissusta tulee vielä kirjoitettua paljon tässä desin mittaan.

Säteilevin terveisin

-Johannes

Uusi kysely.

Hei vaan kaikki pellenenät ja tsytskovitsit.

Olimme tuossa Johanneksen kanssa vähän lomailemassa Ukrainassa, ja siellähän vasta olikin mukavaa. Luultavasti Johannes pistää pienen raportin tänne, kunhan selviää saamistaan sairauksista.

Uusi kysely on paikallaan. Kun nyt on kesä tulossa, niin mikä on teidän mielestä parasta siinä? K, E, S, Ä vai 23? Tätä pohdimme lomallamme useasti, ja yhteistuumin päätimme luoda kyselyn tänne.

Meillä molemmilla on omat vastauksemme tähän, mutta ei nyt tartuta niihin. Kertokaa omat mielipiteenne ja olkaa alasti!!!

//HoviNarri

Kolmisen varttia

Se on nyt kolmisen varttia vaille mangoa.
Jos ympäri tullaan ni muistetaan nelisen kappaletta kynttilöitä.
Ilman kynttilöitä mangokin on vartiton.
Onko vartti mangossa?
Mistä tulee minuutti ja mistä täältä pääsee Bostoniin?
En tahtoisi taas olla se, joka räpättää ja toivoo.
Toivoo ja toivoo..
Kolmisen varttia mangoa.
Ilman mangoa, mitä olisi varttikaan.

Siinä oli lyhyt runokatkelma kirjastani "Johannes Ystävä - Ystävä lähellä". Ennen kuin palataan arkeen, kysy itseltäsi: Olenko mango, vai haluanko odottaa kolmisen varttia ja pääsenkö sillä Bostoniin..

Kolmannella vartilla menossa,

-Johannes Ystävä

Äänestyksen satoa

Hei vaan kaikki persikkasilmät ja rusinaraakut.

Blogissamme on ollut käynnissä kysely, jossa kysytään elämän tarkoitusta. Vastauksia on tähän mennessä tullut 5 (5) kappaletta. Yllättäen vaihtoehto "Auton pakoputki" ei ole saanut yhtään (0) ääntä. Olen järkyttynyt. Mielestäni auton pakoputki ansaitsee ääniä. Onhan se yhtä (1) hyvä vaihtoehto kuin muutkin. Eniten ääniä (2) on saanut kaksi (2) vaihtoehtoa: 42 (42) ja Ikävän karkoitus. Yhden (1) äänen (1) on saanut vaihtoehto Jäniksellä ratsastaminen.

On yksi (yksi) päivä vaikuttaa tulokseen ja täten olla vuorovaikutuksessa blogin kanssa. ÄÄNESTÄ JA VAIKUTA!

//HoviNarri

Nakki

Miksi?

//HoviNarri

Ikäkriisi häämöttää

Vanhuus pelottaa. Seuraava vuosikymmen kun mittariin pärähtää, niin tuntee itsensä jo kulutetuksi. Kaikki alkaa kolmestakympistä. Silloin sitä miettii, onko vauvat lähellä, missä lähin marketti? Onko drive-in auki? Kestääkö maksa? Onko oluella merkitystä? Kansantalous, onko sitä vai tanssiiko kaikki lambadaa?

Sitten huuma onkin ohi ja odottaa neljäs kymmen. Siinä vaiheessa liikkukin päässä enää asuntolaina, selviänkö siitä. Entäs Maire, lohkeaakohan? Onko sitä jo liian vanha tanssimaan? Miltä se piltti maistuikaan? Onko kaarna puussa, vai puu kaarnassa?

Onneksi seuraavana on jo viidenkympinkriisi. Silloin saa ostaa auton ja vaihtaa naista. Enää mietityttää, että pelaako se Verneri enää. Voiko sillä tehdä muutakin, kun pissiä? Milloin on ruoka? Saako mopolla ajaa ilman kypärää.. Jos olisinkin mursu, niin saisinko turskaa?

Verneriä lambadan tahdissa hytkyttäen,

-Johannes

Pyörremyrskyn pyörteessä.

Tänään 21.4.2009 tapahtui kummia. Tallustellessani Kalevanraittia jouduin pyörremyrskyn keskukseen. Siellä oli hiljaista. Mitään ei kuulunut, vaikka tiesin, että autojen melusaasteen pitäisi kuulua kovana korvien syvimmissä onkaloissa.
Siinä sitten mietin, että mitä jäätelöä olen syönyt viimeeksi, ja vastaus oli: Mustikkajäätelöä.
Oli vuosi 1964 ja olin Teneriffalla. Lihava uimahousuihin pukeutunut italiaano käveli vastaani, ja alkoi kaupata jäätelöä. Olin hämmentynyt. Eihän hänellä ollut edes jäätelövaunua! Siinä sitten sujuvaa italiaa lurittelin, ja kysyin kuinka paljon yksi jäätelö maksaa. Italiaano vastasi, että vain kaksi markkaa sinulle. Yleensä yksi, mutta sinulle kaksi. Koska kyseessä oli tarjous, minun oli pakko tarttua siihen. Ja vielä markkoina sai ostaa, kyllä ulkomailla on ihanaa. Italiaano kaivoi jäätelön takataskustaan (aikamoiset uimahousut) ja annoin hänelle kaksi markkaa.
Lähdin kävelemään hotellille päin ja maistelin mustikkaista jäätelöä. Oi kuinka maukasta.
Sen jälkeen en ole jäätelöä syönyt, koska sen parempaa makukokemusta ei voi maailmassa olla.
Pyörremyrsky heitteli minua pitkin Keravan katuja, ja löysin itseni kotiovelta. Minulla ei ole tietoa siitä, miten olen kotiin päässyt, mutta siinä sitä maattiin kynnyksellä vodkapullo kädessä.
Mutta, se riittää minun päivästäni. Mitä sinulle kuuluu?

//HoviNarri

Naarasten luritusluikaus

Ikuinen pulma kaikille, mutta ajattelin antaa oman panokseni peliin. Tässä kaikille poikamiehille vinkkiä miten naarasta luritetaan. Kaikkein tärkeintähän on oikeat asenteet ja melko muhkeat lahkeet. Jos ajatellaan tilannetta, että kohtaus on väistämätön, on tärkeä, ettei panikoida ja ei puristeta pilliä liian kovasti. Kolme askelta vasempaan ja mokkakengät parketille. Hetken huuma ja neljä kiloa sokeria päällysiksi. Sitruunainen kuorrute lähtee raastinlaudalla.

Ja kyllähän kolmekin nakkia pakettiin mahtuu, eikä maatilalla villasukkia karsasteta.

Sokerinen lurittelija,

-Johannes

Tuonelan tuolta puolen

Oletteko koskaan miettineet, mitä on kuoleman jälkeen? Viime torstaina perinteisellä solarium-ajallani päässäni vilisi tavallista syvempiä asioita. Ehkä tämä oli seurausta Veikkosen Maken edellisillan pöytäcurlingin viikkokisoista tai sitten aamuisesta marsipaanista.

Siinä rentoutuessa, aloin ajatella viimeistä pysäkkiä ja mitä sen takana mahtaa odottaa. Onko tuonelassakin pesukoneita? Jos taivaanportit ovat auki kaikille, voiko porttia käyttää kaukosäätimellä? Voiko manalassa bingota? Onko naistenhaku ainoa vaihtoehto? Tunteeko sitten enää nälkää, ja jos tuntee, mitä maksaa mahonkinen pirttipöytä?

Vaikka kuinka mietin, en saanut tulosta yhteenkään kysymykseen. Ehkä on paras lopetella. Ei muuta kun hyvää kevättä ja punkeroita porkkanoita!

Rajattomasti ruskettunut,

-Jonttu

Johannes-sedän tarinoita vol. 2

Heippis!

Olipa kerran Wallu, visvainen kiiski. Wallu oli erijännä kaveri. Wallu eleli rauhassa koralliriutalla, jossa hän toimi miinanraivaajana. Helppoa se ei ollut, mutta eihän isoisä väittänytkään sen olevan.

Eräänä päivänä Wallu visvaantui koko hommaan ja päätti jättää krooniset suolistotulehdukset taakseen ja suunnata kohti isompia atolleja. Matkalla Wallua vastaan tuli Santtu, saatanallinen salamanteri, joka väitti kivenkovaa, että Neptunus on punainen. Wallu suivaantuneena sanoi Santulle, että olet sinä eri kettu salamanteriksi ja jatkoi matkaa.

Eipä aikaakaan, kun vastaan tuli Kaija, kikkeliheviä kuunteleva karpaasi. Kaija aukoi Wallulle päätään, että eihän ilman adjektiiveja voi tehdä uskonpuhdistusta. Ja sitä paitsi, missä on ne pastilliväriset keräkaalit?

Wallu edelleen suivaantuneena jatkoi matkaansa, eikä antanut ulkoisten häiriötekijöiden vaikuttaa mielentilaansa. Ajatukset kuitenkin kalvivat Wallua sisältä. Näistä visvaantuneena Wallu otti ja poksahti, poks.

Elä ota Wallusta mallia, älä visvaannu!

-Johannes

Kukon uhraus saksalaisittain

Hei,
kerron nyt kuinka kukko uhrataan avaruusolioille saksalaiseen tapaan. Tapa saattaa järkyttää joitakin lukijoita, mutta ottakaa nakki suuhun ja syökää se.

1) Hanki tölkki kukko-olutta
2) Laita se jääkaappiin nakkien kera
3) Laita vesi kiehumaan
4) Keitä kahvit
5) Juo kahvia
6) Laita uuni lämpenemään noin 344 asteeseen
7) Ota vesi pois kiehumasta
8) Laita nakit uuniin
9) Odota noin 5min ja laita nakit uuniin paketin kera. Anna nakkien olla siellä 2h
10) Hälytä palomiehet
11) Lähde talosta
12) Ohjaa palomiehet oikeaan kämppään
13) Odota kunnes liekit ovat sammutettu
14) Mene takaisin kotiin ja tilaa pizza

Kun seuraat tätä kaavaa tarkalleen, niin jääkaappisikin tuhoutuu palossa. Näin olet urhannut kukon.

//Hovinarri

Komero-Hanneksen hoito-ohje

Heipparallaa

Lukijamme ovat lähettäneet minulle satoja, ellei jopa kymmeniä kysymyksiä, että miten saan Komero-Hannekseni kukoistamaan.

Tässä lyhyt hoito-opas:
1. Muista aina, että Hannes pitää maksalaatikosta
2. Jos Hannes on komerossa, älä yritä esitellä sitä kavereillesi, Hannes turhautuu helposti ja saattaa piiloutua saunan lauteiden alle.
3. Muista tuulettaa Hannesta välillä! Vaikkakin Hannes ei pidä ulkoilmasta, kannattaa Hannesta ulkoiluttaa vaikka väkipakolla. Muuten Hanneksesta tulee tunkkainen ja tunkkainen Hannes ei ole kiva juttu!
4. Hannes ei sovi usb-porttiin!!
5. Hannes ei tule toimeen kaktuksien kanssa
6. Mikäli Hannes on leikkisällä tuulella, pidä sukat jalassa.
7. Viimeinen, mutta merkittävä ohje: Hannes saattaa villiintyä Kertuista. Jos ystävissäsi on Kerttu nimisiä henkilöitä, varoita heitä ja kehoita pitämään sukat jalassa.

Näillä eväillä kevääseen! Pitäkää omista Komero-Hanneksista hyvää huolta. Hannes kyllä palkitsee, jos pidät sitä hyvin.

Hanneksen hymy tarttuu komerostakin,

-Johannes

Keikkaraportti

Viime keskiviikkona aloitin aamun aivan normaalisti nallepuurolla ja tujauksella tabascoa. Ilmassa oli kuitenkin tavallista sukkamehua rajumpaa odotusta. Illalla olisi tiedossa yksityiskeikka Mäkelän Ramin keikkaladossa. Olin odottanut hetkeä kuin kuuta nousevaa!

Työpäivä mateli hitaanlaisesti, mutta odotus lopulta palkittiin. Suihkautin esanssia kainaloihin ja kananmunaa hiuksiin, menestys olisi taattu!

Esiintyjäksi Rami oli hommannut Keravalla erittäin kuuluisan, ulkomaillakin nimeltä mainitun, latojen kunkun - Urmas Kostiaisen ja Syöttövasikat. Olin kuullut Urmaksen kiljuntaa muutamana kesäiltana aikaisemmin, joten tiesin jollain tapaa mitä odottaa. Se oli kyllä sitä aikaa, kun Urmas kiersi vielä aikaisemman poppoonsa, Maaningan Tunkkien, kanssa.

Pakko on myöntää, että jo heti avausraita teki minuun syvän vaikutuksen. Kolmen markan massikan bassoraita kun lähti soimaan niin unohtui työmurheet, asuntovelat ja pahoinpitelysyytteet. Urmas jodlasi korvia kutittelevasti ja hekumaa kesti kyllä niin kauan ku pää oli sakeassa sumussa.

Pakko on suositella kaikille, jos on mahdollisuus päästä katsomaan tätä planeettamme ehkä voitaisiin sanoa ehkä jopa lähestulkoon mukiinmenevintä lavatähteä, niin älkää jättäkö tilaisuutta käyttämättä.

Kolmen markan massikan bassoraitaa hyräillen:

-Johannes

HALT HALT!!!

Porkkanamies on palannut!

Noin viisi vuotta sitten kun kävelin Keravan keskustassa, niin huomasin oudon valoilmiön eteläisellä taivaalla. Mystinen valopallo liikkui nopeasti maata päin ja tippui hetken päästä maahan. Juoksin nopeasti putoamispaikalle, ja huomasin että mystinen hahmo seisoo keskellä metsää. Hiivin lähemmäksi, ja näin sen, PORKKANAMIES! Silloin kaduin, että minulla ei ollut kameraa mukana. Nyt hyvät Naiset, Herrat ja Nakkinaamat samaa virhettä ei tapahtunut.

Kävelin vanhan kaupungintalon läheisyydessä ja näin kyseisen valoilmiön. Muistot palasivat mieleen. DEJAVU! Kaivoin kameran vyölaukustani ja juoksin ja juoksin. Matkalla törmäsin Penttiin, paikalliseen puliukkoon. Hänkin näki valoilmiön, mutta sanoin että se on vain harhaa. Hän jatkoi metvurstin syömistä ja minä jatkoin juoksua.

Viimein löysin putoamispaikan. Otin kameran esiiin ja ryhdyin kuvaamaan, ja AH tätä iloa! Viimeinkin, viiden vuoden odottamisen jälkeen sain ikuistettua kuvan mystisestä Porkkanamiehestä.

Salamavalo välkähti ja Porkkanamies katosi samantien. En tiedä mihin Hän meni. Tämä oli vaikuttava kokemus, en voi sanoin kuvailla kuinka tämä kokemus kosketti minua syvältä..

Toivottavasti minun ei tarvitse odottaa viittä vuotta uudestaan nähdäkseni Porkkanamies. Ei muuta kuin kamerat esiin ja nakit naamaan! PORKKANAMIES IS BACK!!


//Hovinarri

Eläkepäivien iloksi

Kaikille teille, jotka olette jo eläkkeellä.

Tässä on Keravan keskiviikkoisen bingon takuuvarma rivi:
5, 15, 21, 6

BINGO!

Ei muuta, kun aurinkoa elämäänne ja nauttikaa nokkosista ja samariinista. Älkää lannistuko vaan vaikeuksien kautta voittoon. Kahvipaketti häämöttää ja tavote kirkkaana mielessä, virkkuukoukku kädessä, sandaalit jalassa ja Hannes komerossa. Niin helppoa se on, kun osaa hämmentää.

Tunnelmassa mukana, hieman toki perässä. Mutta paikalla, läsnä ja lasketaan mukaan,

-Johannes

Aika loppuu

Kuulkaa lapsukaiset,
ihmisajan historiassa on tapahtumassa jotain ainutkertaista. Kuulin juuri Ystikseltä, että aikahyppy on mahdollista. Se tapahtuu ensi yönä kello 0300. Silloin siirrytään ajassa tunti eteenpäin, ennenkuulumatonta. Lähden tuolloin siis aikamatkalle, ne jotka eivät halua matkalle mukaan laittakaa foliohattu päähän, se auttaa!

Yritän ottaa kameran mukaani, mutta en tiedä onnistuuko se. Ennen tällaista en ole kokenut, voi kuinka olenkaan innostunut. Jos saan kameran mukaani, niin otan Teille hyvät lukijat paljon hienoja kuvia ja yritän viestittää aikamatkalta teille. Se voi olla haastavaa, mutta uskokaa hyvät Lukijat, KAIKKI ON MAHDOLLISTA!

Nyt tulee jo kiire, reilut kaksi tuntia aikaa, ja en ole edes kammannut tukkaani! Toivottavasti aikamatkailu onnistuu, ja tapaamme vielä.

Kiitos Johannes vinkistä, tapaammehan tulevaiduusessa?!

//Hovinarri

Jontun pesunkestävä piirakka

Tässä kokeilema resepti, jolla tulee maukasta purjoa.

Tarvittavat aineet:
Piirakkavuoka
Kilo kuparia
7 dl napanderia
2 dl vehnäjauhoja
Vettä
Silakoita
Voipaperia

Heitä aineet kulhoon ja sekoita. Silakat tehosekoittimeen ja pannu kuumaksi. Helppoa kuin heinänteko kuumalla kesäsäällä ilman paitaa ja partavaahtoa.

Tarjoillaan kädenlämpöisenä. Ei kannata nauttia yksin vaan ota kaverit mukaan ja lapsetkin kellarista.

Sopii moniin tilanteisiin, ehkäpä jopa autokouluun tai vaikka paahtimeen.

-Johannes

Johannes-sedän tarinoita vol. 1

Heippahei lapset.

Olipa kerran iso kasa mansikoita. Mansikat olivat Tauno-donitsin hyviä ystäviä ja he yhdessä tuppasivat käymään solariumissa. Joka ikinen keskiviikko ja perjantai heidän iltapäivänsä alkoi aina samalla lailla, kello kahden solariumilla.

Eräänä perjantaina mansikat ihmettelivat kuorolaulun säestämänä yhteen ääneen, että missä se Tauno luuraa, kun ei ole omaa kerrointansa parantamassa. Tauno olikin jäänyt pahan tytäryhtiön pihteihin! Mutta Tauno olikin kova luu, edes tuhannen lyhytelokuvan jälkeen hän ei sokerikuorrutteestaan luopunut. Tauno huuteli vain rivouksia ja toivoi olevansa hutujen ja tutsien luona bambumajassa kaakaota keittelemässä.

Mansikat alkoivat tuumasta toimeen, kun kuulivat, että armeijan kapteenikin on Etiopiasta lähtöisin, ja on teemiehiä. Mansikoiden pelastussuunnitelmaan kuului valtioterrori, jota ei edes latinaksi uskaltanut äännehtiä. Tavoitteena oli vapauttaa Tauno ennen kaukkareiden alkua, Tauno vihastuisi jos missaisi kaukkarit.

Hyvin suunniteltu on vasta suunnitelma ja toteutusvaihe alkoi. Ensin leikittiin lasson kanssa ja sitten ratsastettiin aamun koittoon - lopulta paha tytäryhtiö saatiin selkä seinään vasten. Neuvottelut aloitettiin ja lopulta syötiin jeepissä persikoita.

Tarina päättyi kuin päättyikin onnellisesti. Mansikat ja Tauno jatkoivat solarium-perinnettään kutkuttavan jännittävästi, ja bilgoillat olivat turvattuja.

Sen pituinen se!

-Johannes

Tervehdys

Hei vaan kaikki nassukat!

Tässä kirjottelee Teidän oma Hovinarrinne. Ei näin alkuun mitään liian raskasta tekstiä, jotta pysytään vauhdissa mukana. Kirjotellaan Ystiksen kanssa kahdestaan tätä blogia, ja kirjotellaan tänne seikkailuistamme.
Nyt alkaa olla jo yö, joten jatketaan vain hommia. Palaillaan asiaan myöhemmin!

Hyvää yön jatkoa rakkaat nakkinaamat!

//Hovinarri

Rakettiriisi ja hymyilevät nakit

Tervetuloa lukemaan vallan mielenkiintoisia kertomuksia.

Muistakaa pukeutua lämpimästi ja älkää polttako itseänne!

-Jonttu Ystis