Olipa kerran viileä nauris nimeltä Nassikka. Tämä pikkuruinen peltokaali oli aina halunnut päästä isona Amerikkaan - tähdeksi Haliwuudiin. Haliwuudissa halilla oli voimaa.
Nassikka oli aivan villin innokas työstään peltohiirien pelättinä. Eräänä päivänä vastaan tuli hiiren sijasta savenvalaja nimeltä Iso-Raimo Lonkeropää. Iso-Raimolla oli paljon rahaa, savenvalajilla aina on. Ja Iso-Raimolla on myös hyvä sydän. Kolesteroolitkin kunnossa. Painoindeksi normaali. Mieleltään viriili ja edelleen sinkku. Iso-Raimo päätti auttaa Nassikkaa ja antoi tälle rahaa lentolippuihin.
Nassikka oli pakahtua onnesta. Iso-Raimo oli niin kiltti ja kultainen. Samantien Nassikka kiiti onnikalla lentoasemalle ja osti lentoliput Adrianmeren kautta Haliwuudiin. Työnväenluokassa tietenkin. Edes kommunistit ei voisi estää enää häntä.
Mutta voihan ruusujen sota sentään. Perillä Nassikkaa vastassa oli paha erotuomari. Erotuomari ei päästänyt Nassikkaa tullia pidemmälle vaan puhalsi pilliin viheliäästi.
Nassikka yritti vakuuttaa erotuomarin, että sääntökirjat osataan ja kattojärjestöön uskotaan, mutta tilanne näytti toivottomalta. Synkimmällä hetkellä Nassikka muisti oman arkistonsa Cobacabanan tirkistelymuistokuvista ja utuisen muiston erotuomasista borat-bikineissä. Tilanne muuttui salamanräpäyksessä, eli silmänopeudella, päälaelleen. Erotuomari puhalsi pelin poikki - Nassikka pääsi Haliwuudiin.
Nassikka eli onnellisena halikylläisenä koko elämäsä loppuun. Erotuomari joutui jäähylle ja menetti asemansa nisäkkäänä. Savenvalaja Iso-Raimo jatkoi hyväntekeväisyyttä ja rahoitti antiloopin kuumatkan.
Sen pituinen se.
-Jystävä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti